Tuija Veija
Geriatrian poliklinikan palvelut muuttuvat 3. helmikuuta lähtien, eikä Virroilla sen jälkeen ole enää erillistä geriatrian poliklinikkaa.
– Koska Keiturin Sote toimii hyvinvointialueen sataprosenttisesti omistamana yhtiönä, meidän pitää noudattaa Pirhan tekemiä linjauksia, taustoittaa ikäihmisten palvelupäällikkö Marika Säynäjoki Keiturin Sotesta.
Hyvinvointialueen geriatrian poliklinikoilla on Pirhan toimesta tehty jo merkittäviä uudistuksia esimerkiksi Tampereella ja sen lähikunnissa.
Säynäjoki huomauttaa, että Virroilla ja Ruovedellä toimitaan pienellä väestöpohjalla, joten myös Keiturin Soten alueella täytyy seurata muutoksia, eikä voida jatkaa kahden poliklinikan palveluilla.
– Virroilla geriatrian poliklinikan toiminta päättyy ja Ruoveden poliklinikan toimintaa laajennetaan Virroille päin. Jatkossa vastaanotto tapahtuu joko Virtain terveyskeskuksen poliklinikalla sijaitsevassa tilassa, Ruoveden poliklinikalla tai asiakkaan kotona.
Geriatrian poliklinikka on erikoissairaanhoidon toimintaa. Se edellyttää, että poliklinikalla toimivalla henkilöllä on sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai geronomin pohjakoulutus sekä geriatrian poliklinikalle tarvittava lisäkoulutus. Etäpalveluiden tarjoamista varten tarvitaan myös oma koulutuksensa.
Ruovedellä kokeiltu liikkuvia palveluita
Ruoveden geriatrian poliklinikalla on reilun vuoden ajan kokeiltu liikkuvien palveluiden käyttöä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia.
Liikkuvat palvelut tarkoittavat sitä, että jos asiakas ei pääse itse tulemaan poliklinikalle, vastaanotto voidaan viedä hänelle kotiin. Vastaanottopaikka valitaan aina asiakkaan ja tilanteen mukaan.
– Geriatrin vastaanotto on meillä jo pitkään toiminut poliklinikalta etäyhteyksin. Liikkuva palvelu tarkoittaa sitä, että hoitaja menee asiakkaan kotiin kannettavan tietokoneen kanssa ja geriatri on mukana käynnillä etäyhteyden päässä, täsmentää geriatrian poliklinikan sairaanhoitaja Terja Kellomäki.
Geriatri perehtyy asiakkaan taustaan ja koetuloksiin ennakkoon. Etävastaanotolla geriatri kertoo asiakkaalle tutkimustulokset, tarkistaa lääkityksen ja laboratoriokokeet ja arvioi potilaan voinnin kokonaisvaltaisesti huomioiden tämän toimintakyvyn. Asiakkaan luona oleva hoitaja puolestaan voi esimerkiksi kuunnella keuhkot, katsoa korvat tai jalat.
– Minä olen sivustakatsoja ja lääkärin kädet vastaanottotilanteessa. Siirrän tietokonetta lääkärin ohjeiden mukaan, jotta hän näkee, miten potilas vaikkapa kävelee. Voidaan myös katsoa, millainen asuinympäristö ikäihmisellä on.
Kellomäki korostaa, että omaiset tai läheiset ovat mahdollisuuksien mukaan paikalla, kun kotivastaanottoa tehdään.
– Tämä on ensiarvoisen tärkeää, kun on kyse omaishoitosuhteisesta asiakkaasta. Tällöin pystytään hyvin nopeasti tarjoamaan apua.
Kellomäki suunnittelee itse päivän ohjelmansa. Pääsääntöisesti hän työskentelee aamupäivisin poliklinikalla ja tekee iltapäivisin kotikäyntejä. Pitkien etäisyyksien vuoksi matkoihin pitää varata aikaa ja reittien suunnittelu on tärkeää.
– Etäkäynnille varataan aikaa vähintään 40 minuuttia, tarvittaessa jopa liki tunti. Siinä ehtii käydä läpi koetulosten lisäksi monet vaivat ja oireet. Aika on siis pidempi kuin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla.
Muisti on vain osa geriatriaa
Viimeiset pari vuotta Kellomäki on työskennellyt geriatrian poliklinikalla Ruovedellä. Hän kertoo, että kunnassa diagnosoitiin viime vuonna noin 70 muistisairautta, mikä on hänen mukaansa väestöpohjaan suhteutettuna kohtuullisen vähän. Virroilla määrä on hieman suurempi.
Vaikka geriatrian poliklinikan sairaanhoitajan työalue on laaja, Virtain ja Ruoveden alueella matkat pysyvät hänen mukaansa kuitenkin kohtuullisina. Esimerkiksi Oriveden ja Kangasalan asukkaat käyvät muistihoitajalla Hatanpäällä.
Kellomäki korostaa, että 15 vuoden aikana sairaanhoitajana geriatrian poliklinikalla tärkeimmäksi yhteistyökumppanikseen on tullut Muistiliitto.
– Sairaanhoitajan työstä Geriatrian poliklinikalla suurin osa on ohjausta ja neuvontaa. Muistiliitto järjestää muun muassa vertaistukiryhmiä, jotka ovatkin ensiarvoisen tärkeitä, kun ihminen saa diagnoosin muistisairaudesta.
Hän pitää tärkeänä, että on saanut jalkautua erilaisiin tilaisuuksiin puhumaan muistiin liittyvistä asioista.
– Tiedon lisääntyessä apua on osattu hakea aikaisemmin, ja myös kynnys tutkimuksiin hakeutumiseen on madaltunut.
Hän vinkkaa, että Pirkanmaan muistiyhdistys järjestää Virroillakin säännöllisesti erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia, joihin kuka tahansa voi osallistua. Se täydentää muistihoitajan työtä ja keventää hänen työtaakkaansa.
– Valitettava fakta on, että muistisairauksien määrä lisääntyy, mutta myös tutkimus kehittyy hurjaa vauhtia.
Geriatrian poliklinikalla tehdään myös ajokortin uusimista vaativat ajoterveystestit.
– Tässä kohtaa pitää tarkentaa, että ajoterveystesti ei ole muistitesti, eikä sillä voida diagnosoida muistisairautta, Kellomäki huomauttaa.