Sen puo­les­ta pu­hu­taan juh­la­pu­heis­sa, ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa ja stra­te­gi­ois­sa. Käy­tän­nös­sä lii­an moni opet­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin to­te­a­maan, et­tä kau­niit ta­voit­teet ei­vät rii­tä, jos nii­den tu­ek­si ei an­ne­ta ai­kaa, ra­haa ei­kä hen­ki­lö­kun­taa.

Hal­li­tus­puo­lu­eet rum­mut­ta­vat eten­kin so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ke­ven­tä­vän­sä nyt pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten ve­ro­tus­ta. To­del­li­suu­des­sa suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ei hyö­dy ve­ro­a­les­ta mil­lään ta­val­la.

Suo­mes­sa pu­hu­taan nyt poik­keuk­sel­li­sen pal­jon tur­val­li­suu­des­ta. Puo­lus­tus­me­no­ja kas­va­te­taan, ka­lus­toa uu­si­taan ja krii­sei­hin va­rau­du­taan. Se on toki täy­sin pe­rus­tel­tua täs­sä maa­il­ma­na­jas­sa. Ny­kyi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa on kui­ten­kin yk­si va­ka­va so­kea pis­te. Tur­val­li­suus ja huol­to­var­muus pel­kis­te­tään lii­an usein vain aseik­si, am­muk­sik­si, säh­kö­ver­koik­si ja var­muus­va­ras­toik­si.

Pe­las­tu­sy­li­joh­ta­ja Kim­mo Koh­va­kan kir­joi­tus Il­ta­leh­des­sä he­rät­tää va­ka­van ky­sy­myk­sen: on­ko Suo­mi val­mis vas­taa­maan krii­sei­hin, jos pe­las­tus­toi­men re­surs­sit ei­vät rii­tä edes ny­kyi­siin tar­pei­siin?

Suo­mes­sa ol­laan te­ke­mäs­sä rat­kai­su­ja, joi­den vai­ku­tuk­set ei­vät jää hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous­lu­kui­hin. Ne nä­ky­vät hoi­toon pää­sys­sä, tur­val­li­suu­des­sa ja ih­mis­ten luot­ta­muk­ses­sa yh­teis­kun­taan.

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään usein oi­rei­siin. Jo­not psy­ki­at­ri­seen hoi­toon, di­ag­noo­sit ja re­surs­si­pu­la. Nämä ovat tär­kei­tä, mut­ta ne ei­vät ker­ro koko to­tuut­ta.

Maa­seu­dun Tu­le­vai­suu­des­sa 24.7.2026 jul­kais­tu ar­tik­ke­li Jo­han­na Vuo­rel­man joh­ta­mas­ta Tam­pe­reen yli­o­pis­ton tut­ki­mus­hank­kees­ta Etäi­syy­den po­li­tiik­ka 1900- ja 2000-lu­ku­jen Suo­mes­sa nos­taa esil­le päät­tä­jien kiel­tei­sen suh­tau­tu­mi­sen asuk­kai­den ak­tii­vi­suu­teen ja aloit­teel­li­suu­teen pai­kal­lis­de­mok­ra­ti­as­sa. Ha­vain­not ovat ikä­vää, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti ei­vät yl­lät­tä­vää lu­et­ta­vaa.

Vas­ki­ve­del­lä ol­laan yl­pei­tä omas­ta la­vas­ta, joka on toi­mi­nut kes­key­tyk­set­tä vuo­des­ta 1959. Toi­min­taa pyö­rit­tää tal­koo­voi­min pai­kal­li­nen nuo­ri­so­seu­ra.

Per­jan­tai­na To­ri­se­van golf­ken­täl­lä pe­lat­tiin 16. ker­ran su­vun mes­ta­ruu­des­ta. Tiu­kan ki­san ja Golf-Kor­ho ar­von sekä Ki­tu­sen uh­ri­kuu­ses­ta veis­te­tyn kier­to­pal­kin­non voit­ti Is­to Lah­ti.

Ta­val­li­sel­le ih­mi­sel­le te­ko­ä­ly on lä­hin­nä kä­te­vä apu­ri tie­don et­sin­näs­sä. En­nen kaik­kea sil­lä kui­ten­kin teh­dään ra­haa. Sil­lä kään­ne­tään teks­te­jä, piir­re­tään ku­via, teh­dään vi­de­oi­ta, mu­siik­kia, pe­le­jä ja tie­to­ko­ne­oh­jel­mia myy­tä­väk­si.

Vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten tu­le­vai­suus­ku­vat maa­la­si­vat vi­si­o­ta, jos­sa ih­mis­kun­ta pak­kau­tuu jät­ti­mäi­siin me­ga­kau­pun­kei­hin ja maa­seu­dul­ta sam­mu­vat va­lot. Tek­no­lo­gia ja te­ko­ä­ly ovat kui­ten­kin kir­joit­ta­mas­sa ta­ri­naa uu­sik­si.

Val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 8.6. kau­pun­gin­joh­ta­ja nos­ti esiin vuon­na 2025 han­ki­tun 37 heh­taa­rin maa-alu­een hyö­dyn­tä­mi­sen osa­na elin­kei­no­po­li­tiik­kaa. Hän viit­ta­si myös sel­vi­tyk­seen au­rin­ko-, vety- ja bi­o­kaa­su­hank­kei­den mah­dol­li­suuk­siin Vir­roil­la.

Al­ku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa Ol­li Sal­mi esit­ti Suo­men­se­län Sa­no­mien di­gi­leh­des­sä 28.5.2026 vi­si­on ky­lä­kou­lu­jen pe­las­ta­mi­ses­ta muut­ta­mal­la ne uu­den ajan di­gi­taa­li­sik­si etä­o­pe­tus­ta­loik­si. Kir­joit­ta­jan aja­tus on ym­mär­ret­tä­vä ky­lien elin­voi­man kan­nal­ta, mut­ta se si­vuut­taa kak­si fak­taa: Suo­men lain­sää­dän­nön ja pe­ru­so­pe­tuk­sen to­del­li­set laa­tu­vaa­ti­muk­set.

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä ker­toi Et­se­ris­sa (Äh­tä­ris­sä) 26.5.2026 te­ke­vän­sä esi­tyk­sen Et­se­rin liit­tä­mi­ses­tä to­den­nä­köi­ses­ti Ala­vu­den kau­pun­kiin, vain puh­taas­ti ta­lou­del­li­sin pe­rus­tein. Kui­ten­kin kuu­li­joi­den ker­to­mat ta­lou­del­li­set edut ta­sa­ver­tai­ses­ta yh­teis­työs­tä mm. Vir­tain kau­pun­gin kans­sa hän si­vuut­ti epä­o­leel­li­si­na. Näi­den ta­lou­del­lis­ten to­si­a­si­oi­den si­vuut­ta­mis­ta hän puo­lus­te­li sil­lä, et­tä hän huo­mi­oi vain maa­kun­ta­ra­jan si­säi­set rat­kai­su­mal­lit.

Kir­joi­tuk­ses­sa nos­tet­tiin esiin ai­to huo­li ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta, ky­lä­kou­luis­ta ja maa­seu­dun tu­le­vai­suu­des­ta. Huo­li on ym­mär­ret­tä­vä, ja sii­tä on voi­ta­va kes­kus­tel­la avoi­mes­ti. Sa­mal­la on kui­ten­kin tär­ke­ää pi­tää pää­tös­vas­tuut sel­kei­nä ja pe­rus­taa kes­kus­te­lu fak­toi­hin.

Suo­men pe­rus­tus­la­ki ta­kaa iäk­käil­le oi­keu­den riit­tä­vään hoi­vaan ja huo­len­pi­toon. Täl­lä het­kel­lä tämä oi­keus ei to­teu­du.

So­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den pal­ve­lu­mak­su­ja ol­laan taas ko­rot­ta­mas­sa. Ko­ro­tuk­set ovat niin suu­ria, et­tä niil­lä voi ol­la en­na­koi­mat­to­mia ja ih­mis­ten ter­vey­den vaa­ran­ta­via vai­ku­tuk­sia. Mi­kä­li ih­mi­set ei­vät kor­kei­den mak­su­jen vuok­si saa ajois­sa oi­ke­aa hoi­toa, on kam­ree­rien las­ken­nal­li­set sääs­töt no­pe­as­ti syö­ty.

Kes­kus­te­lu ky­lä­kou­lu­jen koh­ta­los­ta nou­dat­taa Suo­mes­sa vuo­des­ta toi­seen sa­maa, hai­ke­aa kaa­vaa. Op­pi­las­mää­rät las­ke­vat, ta­lous­pai­neet kas­va­vat ja lo­pul­ta edes­sä on usein se vai­kein pää­tös: lak­kaut­ta­mi­nen. Kun kou­lu sul­kee oven­sa, ky­läs­tä läh­tee usein enem­män kuin vain ope­tus­ti­la – siel­tä läh­tee yh­tei­sön sy­dän, har­ras­tus­paik­ka ja ve­to­voi­ma­te­ki­jä.

Olem­me saa­neet kuul­la ja lu­kea Pih­la­ja­lin­nan ter­vey­den toi­mis­ta en­ti­sen Kei­tu­rin So­ten työn­te­ki­jöi­tä koh­taan. Ir­ti­sa­no­mi­sia on tul­lut usei­ta kym­me­niä ja toi­met jat­ku­vat vie­lä viik­ko­jen ajan. Vii­kot Pih­la­ja­lin­nan pal­ve­luk­ses­sa ovat ol­leet työn­te­ki­jöil­le pai­na­jais­ta, jos­ta he toi­vo­vat koh­ta he­rää­vän­sä.

Sain tie­don leh­den Suo­men­se­län Sa­no­mien kaut­ta, et­tä Doro-pu­he­li­meen vas­taa­mi­ses­sa oli­si ol­lut on­gel­mia.

Suo­men pe­rus­tus­la­ki ta­kaa van­huk­sil­le oi­keu­den riit­tä­vään hoi­vaan ja huo­len­pi­toon. Täl­lä het­kel­lä tämä oi­keus ei to­teu­du: pää­syä ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen pal­ve­lu­a­su­mi­seen on ki­ris­tet­ty koh­tuut­to­mas­ti, ja sa­mal­la ko­ti­hoi­toa saa yhä har­vem­pi.

Poh­jois-Pir­kan­maan sote-ul­kois­tus on ol­lut alu­eel­lem­me poik­keuk­sel­li­sen suu­ri ja kau­as­kan­toi­nen rat­kai­su. Nyt, kun Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy:n muu­tos­neu­vot­te­lut ovat päät­ty­neet ja hen­ki­lös­tö­vai­ku­tuk­set al­ka­vat konk­re­ti­soi­tua, on syy­tä py­säh­tyä tar­kas­te­le­maan koko pro­ses­sia myös työn­te­ki­jöi­den nä­kö­kul­mas­ta.

Jos on Doro-pu­he­lin käy­tös­sä, ei kan­na­ta odot­taa vas­taus­soit­to­pyyn­töä ter­veys­kes­kuk­ses­ta. Sitä ei kuu­lem­ma tule lain­kaan Doro-pu­he­li­meen. Mik­si­hän täl­lais­ta asi­aa ei ole ylei­ses­ti ker­rot­tu? Asia sel­vi­si mi­nul­le­kin vas­ta vii­me vii­kol­la, kun mie­he­ni soit­ti kah­te­na pe­räk­käi­se­nä päi­vä­nä kii­re­vas­taa­not­toon. Mo­lem­mis­sa pu­he­luis­sa au­to­maat­ti ru­pat­te­li ja pai­net­tiin nu­me­ro 1, eli ta­kai­sin­soit­to. Ei tul­lut.

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue kil­pai­lut­ti poh­joi­sen Pir­kan­maan sote-pal­ve­lut, jon­ka Pih­la­ja­lin­na voit­ti. Pih­la­ja­lin­na-kon­ser­nis­sa on käy­ty usei­ta so­peu­tus­neu­vot­te­lu­ja tä­män vuo­den ai­ka­na. Kaik­ki ne päät­ty­ne­vät hen­ki­lös­tön vä­hen­nyk­siin.