Poliisi valvoo liikennettä myös pienillä paikkakunnilla. Virroilla käsitutkaa piteli vanhempi konstaapeli Hannu Huhta-aho.

Poliisi valvoo liikennettä myös pienillä paikkakunnilla. Virroilla käsitutkaa piteli vanhempi konstaapeli Hannu Huhta-aho.

Kuvat Tuija Veija

Poliisi valvoo liikennettä myös pienillä paikkakunnilla. Virroilla käsitutkaa piteli vanhempi konstaapeli Hannu Huhta-aho.

Poliisi valvoo liikennettä myös pienillä paikkakunnilla. Virroilla käsitutkaa piteli vanhempi konstaapeli Hannu Huhta-aho.

Kuvat Tuija Veija

Poliisi valvoo liikennettä myös pienillä paikkakunnilla. Virroilla käsitutkaa piteli vanhempi konstaapeli Hannu Huhta-aho.

Poliisi valvoo liikennettä myös pienillä paikkakunnilla. Virroilla käsitutkaa piteli vanhempi konstaapeli Hannu Huhta-aho.

Kuvat Tuija Veija

Tärkeintä on tulla ehjänä kotiin

Po­lii­si val­voi lii­ken­net­tä Vir­roil­la tä­män vii­kon maa­nan­tai­na. Haa­viin jäi niin yli­no­peuk­sia kuin mui­ta­kin lii­ken­ne­rik­ko­muk­sia.

Poliisi tutkii Virroilla tapahtunutta henkirikosta

Sisä-Suo­men po­lii­si tut­kii Vir­roil­la 8. tou­ko­kuu­ta 2025 ta­pah­tu­nut­ta hen­ki­ri­kos­ta ri­kos­ni­mik­keel­lä tap­po. Hen­ki­ri­kos ta­pah­tui yk­si­tyi­sa­sun­nos­sa ei­kä sii­tä ai­heu­tu­nut vaa­raa si­vul­li­sil­le.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pakkaa jätteet mukaan ja lähde morjestamaan Repeä, Romua ja Riepua.

Pirkanmaan Jätehuolto

Repe, Romu ja Riepu aloittavat kierroksensa Virroilla

Pir­kan­maan Jä­te­huol­lon Repe, Romu ja Rie­pu ot­ta­vat mak­sut­ta kyy­tiin­sä ko­din vaa­ral­li­set jät­teet, me­tal­li­ro­mut, säh­kö­lait­teet sekä pois­to­teks­tii­lit.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Kerro meille kioskimuistosi

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Reimari kiska sijaitsi Virtain laivarannassa.

Suomenselän Sanomien arkisto

Vir­roil­la on ol­lut usei­ta ki­os­ke­ja ku­ten Jääh­dys­poh­jas­sa toi­mi­nut Kai­jan ki­os­ki ja Rei­ma­ri kis­ka lai­va­ran­nas­sa.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Uusi ratkaisu pienten luontokohteiden suojeluun

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Juha Kuisma kantaa huolta pienten perinnebiotooppien säilymisestä.

Jari Laukkanen

Vi­ral­li­nen luon­non­suo­je­lu­jär­jes­tel­mä pyr­kii tu­han­sien ja sa­to­jen tu­han­sien heh­taa­rien suo­je­luun. Esi­mer­kik­si EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus mit­taa suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta pro­sent­ti­o­suu­del­la koko val­ta­kun­nan maa­pin­ta-alas­ta.

Taidetestaajat- elämykset julkaistu

Kaik­ki Suo­men 8.-luok­ka­lai­set pää­se­vät myös en­si lu­ku­vuon­na tai­de­tes­taa­maan Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton ja Svens­ka kul­tur­fon­de­nin tu­el­la. Tai­de­tes­taa­jat-elä­myk­set lu­ku­vuo­del­le 2025–2026 on nyt jul­kais­tu.

Monta asiaa on täällä hyvin

En ole vä­hään ai­kaan ta­van­nut niin ilois­ta ja kii­tol­lis­ta po­ruk­kaa, kun Jääh­dys­poh­jan tien­var­si­tal­kois­sa ole­vat va­paa-ajan asuk­kaat. He oli­vat tyy­ty­väi­siä eloon­sa ja oloon­sa Vir­roil­la. Lis­ta oli lo­pu­ton, min­ne kaik­ki­al­le he oli­si­vat ha­lun­neet osoit­taa ter­vei­sen­sä. Mon­taa asi­aa on tääl­lä hy­vin. Tu­lee it­se­kin hy­väl­lä tuu­lel­le, kun koh­taa po­si­tii­vis­ta ener­gi­aa. Toi­vo­taan, et­tä Jääh­dys­poh­jas­sa saa­daan jat­koa yh­tei­sel­le te­ke­mi­sel­le.

Dronekuvaukset ensi viikolla

Vir­tain ase­ma­kaa­va-alu­eel­la suo­ri­te­taan dro­nel­la teh­tä­viä il­ma­ku­vak­sia vii­kol­la 20. Alus­ta­vat ku­vaus­päi­vät ovat tiis­tai-kes­ki­viik­ko. Ku­vauk­set suo­rit­taa Mit­ta Oy 2–3 dro­nel­la.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Kirjoittaessani pääsen seikkailujen ja sankareiden keskelle

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Salapoliisimysteereistäkin kirjoittava lasten- ja nuortenkirjailija Jari Mäkipää kehotti virtolaisoppilaita käyttämään kirjastoa hyväksi sopivan lukemisen etsimisessä.

Riikka Tallila

– Olen jo lap­se­na pi­tä­nyt ai­na ta­ri­noi­den ker­to­mi­ses­ta, kir­joi­tin omia leh­tiä yk­sin ja ka­ve­rei­den kans­sa, ku­va­sim­me ka­ve­rei­den kans­sa vi­de­oi­ta­kin. Tyk­kä­sin myös piir­tää sar­ja­ku­via. Piir­sin kah­del­le pik­ku­vel­jel­le­ni toi­min­ta­sar­ja­ku­vaa, jota luin heil­le leh­ti ker­ral­laan, ker­toi tam­pe­re­lai­nen las­ten- ja nuor­ten­kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja Jari Mä­ki­pää, joka vie­rai­li huh­ti­kuus­sa Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la.

Ase- ja räjähdekeräys alkaa Pirkanmaalla

Tie­do­tim­me 2025, et­tä po­lii­si ja puo­lus­tus­voi­mat jär­jes­tä­vät tou­ko­kuus­sa ase- ja rä­jäh­de­ke­räy­so­pe­raa­ti­on "Pir­kan­maa 2025". Po­lii­si vie­lä muis­tut­taa, et­tä voit il­moit­taa lu­vat­to­mis­ta am­pu­ma-aseis­ta ja rä­jäh­teis­tä po­lii­sil­le il­man seu­raa­muk­sia 5.5.2025 läh­tien. Po­lii­si ke­rää luo­vu­tet­ta­vat aseet 12.–18.5.

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Kantatie 66 siistiksi yhteisvoimin

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

– Talkootyö on kivaa, voisi lähteä useamminkin. Tämä on hyödyllistä, on upea ilma ja sitten vielä kokoonnutaan kodalle, niin siinä tutustuu ihmisiin samalla, kommentoivat vapaa-ajan asukkaat Jussi ja Johanna Holopainen sekä Petri Saarukka (keskellä).

Riikka Tallila

Jääh­dys­poh­jan met­säs­tys­seu­ran väki siis­ti lau­an­tai­aa­mu­päi­väs­tä kan­ta­tie 66:n tien­vart­ta mo­lem­min puo­lin yh­des­sä Jääh­dys­poh­jan ky­lä­läis­ten sekä va­paa-ajan asuk­kai­den kans­sa. Tem­paus sai al­kun­sa hir­vi­pei­jai­sis­sa, jos­sa ke­rät­tiin pa­lau­te­ky­se­ly.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Huomionosoitus kannustaa riistamiestä

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Ansiomerkin luovuttivat Tapio Luurille (vas.) Wille Siuko, Sauli Härkönen ja Jani Körhämö.

Sanna Ruohonen

Vir­tain Riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ta­pio Luu­ril­le on myön­net­ty Suo­men Riis­ta­kes­kuk­sen kul­tai­nen an­si­o­merk­ki.

PoKon kautta tukipäätöksiä myös Virroille

Kiin­nos­tus Po­Kon ra­hoi­tus­mah­dol­li­suuk­siin on jat­ku­nut vuon­na 2025 ak­tii­vi­se­na. En­sim­mäi­sen nel­jän kuu­kau­den ai­ka­na Po­Kon hal­li­tus on kä­si­tel­lyt 23 yri­tys­tu­kea ja ke­hit­tä­mis­han­ket­ta.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Onni on lähellä asuvat lapset

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannalla on kahdeksan lastenlasta. Mummin ympärillä Helka, Aatu, Peetu, Tami, Iina, Siiri, Rinna ja Taika.

Eini Ahorannan albumi

– En­sim­mäi­sen ker­ran mi­nus­ta tuli mum­mi 22. jou­lu­kuu­ta 2007 ja olin iki­on­nel­li­nen, muis­te­lee vir­to­lai­nen äi­ti ja mum­mi Ei­ni Aho­ran­ta.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kylätalon matkassa Rajamäen kokemana

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Ari Rajamäki muistelee kirjassaan, miten Kurjenkylän kylätalo syntyi, ja miten 25-vuotista matkaa on käyty. Kylätalon salissa pelatut lentopalloturnaukset ovat jääneet mieluisana muistona hänen mieleensä.

Tuija Veija

Kun Kur­jen­ky­län ky­lä­ta­lo val­mis­tui liki 25 vuot­ta sit­ten, oli tal­koo­lis­toi­hin eni­ten tun­te­ja kir­jau­tu­nut Ari Ra­ja­mä­el­le. Nyt hän on kir­joit­ta­nut kir­jan mat­kas­taan ky­lä­ta­lon kans­sa. Syn­tyi 88-si­vui­nen teos Ky­lä­ta­lon mat­kas­sa.

Kela-korvausten laajennukset voimaan toukokuun alussa

Kela al­kaa kor­va­ta yk­si­tyi­ses­sä ter­vey­den­huol­los­sa an­net­tu­jen he­del­möi­tys­hoi­to­jen sekä fy­si­o­te­ra­pi­an kus­tan­nuk­sia 1. tou­ko­kuu­ta 2025 al­ka­en. Suun ter­vey­den­huol­lon kor­vauk­sia uu­dis­te­taan koh­dis­ta­mal­la kor­vauk­sia en­nal­ta­eh­käi­se­vään hoi­toon ja kiin­ni­tys­ku­dos­ten sai­rauk­sien hoi­toon. Li­säk­si suu­hy­gie­nis­til­le voi men­nä kak­si ker­taa vuo­des­sa il­man lää­kä­rin lä­he­tet­tä. Kela vah­vis­taa kor­vaus­ten uu­det enim­mäis­mää­rät val­ti­o­neu­vos­ton ase­tuk­sen pe­rus­teel­la ja jul­kai­see ne lu­et­te­los­sa verk­ko­si­vuil­laan.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredu nähdään tärkeänä kaupungin elinvoiman kehittämisessä

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Tredusta käytiin kaupunginvaltuustossa vilkas keskustelu ja kiinteistön ostamiselle näytettiin vihreää valoa. Asia menee vielä päätettäväksi vielä Tredu Kiinteistöt Oy:n yhtiökokoukseen kesäkuussa.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 28. huh­ti­kuu­ta käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua Tre­dus­ta.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Discoperinne voimissaan Killinkoskella

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Illan musiikista vastasi Sanni Ruokonen (oik.). Discoseurana hänellä oli joukko kavereita: Miisa-Maria Aalto (toinen oik.), Netta Kantonen, Riku Letonmäki ja Santeri Ruokonen.

Kuvat Riikka Tallila

Kil­lin­kos­kel­la jär­jes­tet­tiin pit­kät pe­rin­teet omaa­va vap­pu­dis­co 30. huh­ti­kuu­ta MLL Kil­lin­kos­ken pai­kal­li­syh­dis­tyk­sen toi­mes­ta. Kil­lin­kos­ken vap­pu­dis­co oli me­nes­tys, sil­lä osal­lis­tu­jia oli yh­teen­sä yli 60.

Virroilla valtuutetuista yli 40 prosenttia on yrittä­jä­taus­taisia

Kai­kis­ta Pir­kan­maal­la lä­pi­pääs­seis­tä kun­ta­vaa­lieh­dok­kais­ta noin 28 pro­sent­tia on yrit­tä­jiä. Pir­kan­maa ylit­tää val­ta­kun­nan kes­ki­ar­von vii­del­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä.

Vuoden 2025 Arkinuukaileva kylä haussa

Vuon­na 2025 va­li­taan en­sim­mäis­tä ker­taa vuo­den Ar­ki­nuu­kai­le­va kylä yh­teis­työs­sä Maa­seu­dun Si­vis­tys­lii­ton, Suo­men Ky­lät ry:n ja Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen vii­kon kans­sa.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Ei merkittävää muutosta petorintamalla

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Karhuemo ja pennut tallentuivat riistakameraan viime viikonloppuna Vaskivedellä.

Riistakamerakuva

Vir­tain riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pe­to­yh­dys­hen­ki­lö Pek­ka Ve­nä­läi­sen mu­kaan pe­to­rin­ta­mal­la on ol­lut vii­me ai­koi­na hil­jais­ta ja pää­o­sa pe­to­ha­vain­nois­ta tu­lee riis­ta­ka­me­roi­den kaut­ta.

Kaupungilla varauduttu työtais­te­lu­ti­lan­teeseen

Kun­ta-alan vir­ka- ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten so­pi­mus­kau­si päät­tyy 30. huh­ti­kuu­ta 2025. Neu­vot­te­lut uu­sis­ta so­pi­muk­sis­ta ovat al­ka­neet.

Maastopalo moottorisahan kipinästä

Lam­min­nie­men­tiel­lä Vir­roil­la syt­tyi maas­to­pa­lo lau­an­tai­na 26. huh­ti­kuu­ta. Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos hä­ly­tet­tiin pa­lo­pai­kal­le kel­lo 11.54.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Riikka Tallila

Muoti ja tyyli näkyvät kaikessa

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Riikka Tallila

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Marketta Sadrin muotiaiheinen näyttely avataan toukokuuksi Virtain kirjastoon. Hän on inspiroitunut muun muassa muotimaailman tunnetuimmasta ikonista Coco Chanelista, josta maalasi muotokuvan.

Riikka Tallila

– Jo 12- vuo­ti­aa­na olin päät­tä­nyt tul­la muo­ti­piir­tä­jäk­si. Jos mi­nul­la oli ra­haa, os­tin muo­ti­leh­tiä, jois­sa muo­ti esi­tet­tiin upein mus­ta­val­koi­sin va­lo­ku­vin. Päi­vä­leh­tien etu­si­vuil­la puo­les­taan muo­ti­mai­nok­set oli to­teu­tet­tu tai­ta­vil­la mus­ta­val­koi­sil­la piir­rok­sil­la, muis­te­lee Mat­ket­ta Sad­ri, jon­ka muo­ti­ai­hei­nen pie­nois­näyt­te­ly avau­tuu Vir­tain kir­jas­toon tou­ko­kuun ajak­si.

Virtain työllisyys paranemaan päin

Pir­kan­maan ELY-kes­kus on jul­kais­sut maa­lis­kuun työl­li­syys­kat­sauk­sen. Sen mu­kaan Vir­tain työt­tö­myy­sas­te oli 9,6 pro­sent­tia ja työt­tö­mä­nä oli 239 hen­ki­löä. Työt­tö­mien mää­rä on las­ke­nut muu­ta­mil­la hen­ki­löil­lä use­an kuu­kau­den ajan.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Itsenäinen Suomi tarvitsee tulevaisuuden rakentajat ja turvaajat joka päivä

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Veteraanipäivänä seppeleet laskettiin Virroilla sekä Killinkoskella että Virtain sankarihaudalla. Seppeleet laskivat Eila Kalliomäki ja Pentti Tikkanen.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kan­sal­lis­ta ve­te­raa­ni­päi­vää vie­tet­tiin Vir­roil­la pe­rin­tei­sin me­noin. Päi­vää on vie­tet­ty Suo­mes­sa so­ta­ve­te­raa­nien kun­ni­ak­si en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1987.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

Veteraanipäivänä syytä muistaa myös naisia

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Pikkulottia 1930-luvun puolivälissä. Eeva Maria Koro kolmantena vasemmalta.

Kirsti Perähuhdan arkisto

En­si sun­nun­tai­na vie­tet­tä­vä ve­te­raa­ni­päi­vä nos­ti Kirs­ti Pe­rä­huh­dan mie­leen hä­nen si­sa­ren­sa, vuon­na 1925 syn­ty­neen Ee­va Ma­ria Ko­ron, joka oli mu­ka­na Pik­ku­lot­ta-toi­min­nas­sa.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Kädentaidot esillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälän ohjaama kaarrokeneulekurssin satoa esittelevät kurssilaiset Irja Poukka (vas.), Leena Lehtimäki, Sirpa Murtomäki, Minna Hakala, Tarja Ruohomäki, Leila Juvakka, Marita Lamberg ja etualalla lattialla Severiina Heikkinen. Myös kaarrokeneulekurssi jatkuu syksyllä.

Heta Perälä

Vir­tain kan­sa­lai­so­pis­ton kau­si on tu­los­sa pää­tök­seen ja se hui­pen­tuu pe­rin­tei­ses­ti ke­vät­näyt­te­lyyn, joka jär­jes­te­tään Opis­to­ta­lol­la. Vir­to­lais­ten kä­den tai­toi­hin pää­see tu­tus­tu­maan 10.–12. tou­ko­kuu­ta.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Killin Voimalle energiavarasto vesivoimalan yhteyteen

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Erkki Korhonen ja Anniina Holma kertovat, että kun Killinkosken voimala pyörii täydellä teholla, vettä menee turbiinin läpi 30 kuutiometriä sekunnissa.

Kuvat Tuija Veija

Koil­lis-Sa­ta­kun­nan Säh­kö Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ran­ta­la ker­too, et­tä yh­ti­öl­lä on nyt mel­koi­nen vauh­ti pääl­lä. Kak­si suur­ta ty­tä­ryh­ti­öi­den in­ves­toin­ti­han­ket­ta on saa­tu ra­ken­nus­vai­hee­seen.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

”Kunpa tälle olisi jatkumoa”

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helena Oinonen (oik.) ja ryhmäavustaja Katia Marttila iloitsevat ensimmäistä kertaa järjestetystä työhyvinvointikoulutuksesta sekä konkreettisista asioista, joista olisi hyvä päästä jatkamaan. He tiedostavat, että jaksaakseen työelämässä, on itsestään huolehdittava.

Riikka Tallila

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­din Esi­kot-ryh­mäs­sä työs­ken­te­le­vät var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­ja He­le­na Oi­no­nen ja ryh­mä­a­vus­ta­ja Ka­tia Mart­ti­la ku­vaa­vat var­hais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jöil­le suun­na­tun kou­lu­tus­päi­vän ol­leen al­ku jol­le­kin, jota oli­si hyvä jat­kaa.