Uutiset
19.8.2026 20.45

Uusi EU-asetus tuo lisäbyrokratiaa yrittäjille

EU:n pak­kaus- ja pak­kaus­jä­te­a­se­tus edel­lyt­tää, et­tä tuot­tei­ta ul­ko­mail­le lä­het­tä­vä yrit­tä­jä sel­vit­tää ja hoi­taa vel­voit­teen­sa erik­seen jo­kai­ses­sa koh­de­maas­sa.
Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Elokuun 20. kello 12.00 alkaen saa metsästää sinisorsaa, tavia, telkkää, heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.

Kuvituskuva

Uutiset
19.8.2026 17.45

Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta

Ve­si­lin­tu­jen met­säs­tys käyn­nis­tyy tors­tai­na 20. elo­kuu­ta kel­lo 12.00. Met­säs­tys on koh­den­net­ta­va run­sas­lu­kui­siin ja elin­voi­mai­siin la­jei­hin. Ve­si­lin­tu­jen hä­mä­rä­met­säs­tys on kiel­let­ty.
Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Elokuisena perjantaina Hukkapenkassa kävi vilske, kun Ari Tapanainen ja Maria Ahokas tekivät tarkkaa työtä omenoita rouhiessa ja puristaessa. Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
19.8.2026 14.00

Hukkapenkassa omena muuntuu moneksi

Perä-Uu­ras­ten Met­säs­tys­seu­ra te­kee jo nel­jät­tä vuot­ta ome­na­me­hua Huk­ka­pen­kas­sa Ko­ta­las­sa. Me­hua on pu­ris­tet­tu tä­hän men­nes­sä noin 250 lit­raa.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Uutiset
18.8.2026 14.05

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Uutiset
18.8.2026 11.26

Paikallislehden arvojen edistäjälle Antti-patsas

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Maire Paltareelle myönnettiin viime marraskuussa Ilmajoki-lehden Antti-patsas.

Hanna Rantanen

Vir­to­lai­nen Mai­re Pal­ta­re sai Il­ma­jo­ki-leh­den Ant­ti-pat­saan 2025 vii­me mar­ras­kuus­sa tun­nus­tuk­se­na työs­tään pai­kal­lis­leh­den ar­vo­jen edis­tä­jä­nä.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Uutiset
18.8.2026 9.20

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Uutiset
16.8.2026 7.00

Yleisön toivomuksesta syyspuutarhat avautuvat jälleen 20. syyskuuta

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Suomalainen puutarha ilahduttaa kauneudellaan.

Avoimet Puutarhat

Ke­sän odo­te­tuin puu­tar­ha­ta­pah­tu­ma, Avoi­met Puu­tar­hat, in­nos­ti hei­nä­kuus­sa noin 50 000 puu­tar­ha­vie­rai­luun ym­pä­ri Suo­mea.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Uutiset
15.8.2026 7.40

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 16.12

Sirpa Riitamäki hallitsee uutta Suomen ennätystä

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Tuulisissa olosuhteissa kilpaillut Sirpa Riitamäki otti N60-sarjan 800 metrin uuden Suomen ennätyksen kotiyleisö edessä.

Riikka Tallila

Vir­tain Ur­hei­li­joi­ta edus­ta­va Sir­pa Rii­ta­mä­ki juok­si kes­ki­viik­ko­na N60-sar­jan 800 met­rin uu­den Suo­men en­nä­tyk­sen ajal­la 2.38,68.
Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Uutiset
14.8.2026 10.00

Soininkylä, mikä on teidän juttunne?

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

Suomenselän Sanomissa 10. elokuuta 1996 julkaistun jutun kuvatekstissä kerrottiin, että Soininkylä avautuu Killinkosken suunnasta tulijalle kauniin peltoaukeaman muodossa. Peltojen takana vastaan tulee pohjalaistyylisiä maalaistaloja.

SSS arkisto

Toi­mi­tus on jat­ka­mas­sa ky­lä­kier­rok­sia ja nyt ha­lu­am­me kuul­la, mitä Soi­nin­ky­läs­tä oli­si kiin­nos­ta­vaa ker­toa.
Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Uutiset
14.8.2026 9.06

Kolme voittoa samana viikonloppuna

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Kolme kultaa ja yhden pronssin SM-liikkuva maali -kisasta napannut Heikki Mäkinen sanoo ammunnan olevan painelaji. – Pitää löytyä kanttia ja tarkkuutta.

Riikka Tallila

Vir­tain Am­pu­jia edus­ta­va Heik­ki Mä­ki­nen ot­ti kol­min­ker­tai­sen voi­ton Kuo­pi­os­sa 8.–9. elo­kuu­ta jär­jes­te­tyis­sä SM-liik­ku­va maa­li -ki­sas­sa. Li­säk­si mu­kaan läh­ti yk­si vii­kon­lo­pun ai­ka­na han­kit­tu prons­si­mi­ta­li.
Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 14.53

Vuoden kalastuk­sen­valvoja -kilpailu käynnissä

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kilpailu Vuoden kalastuksenvalvojasta on avattu ja jatkuu 30. syyskuuta asti.

Kuvituskuva

Tie­dät­kö ka­las­tuk­sen­val­vo­jan, joka te­kee ar­vo­kas­ta työ­tä ka­la­ve­siem­me hy­väk­si – vai ha­lu­at­ko il­moit­taa it­se­si mu­kaan Ka­la­ta­lou­den Kes­kus­lii­ton kil­pai­luun, jos­sa va­li­taan vuo­den pa­ras ka­las­tuk­sen­val­vo­ja? Nyt sii­hen on mah­dol­li­suus! Kil­pai­lu Vuo­den ka­las­tuk­sen­val­vo­jas­ta on avat­tu ja jat­kuu 30. syys­kuu­ta as­ti.
Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Uutiset
13.8.2026 7.07

Myös pieni lapsi oppii keskeiset turval­li­suu­sohjeet

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

kuvituskuva

Kou­lu­jen al­ka­es­sa moni per­he pa­laa tut­tui­hin ar­ki­ru­tii­nei­hin. Sa­mal­la on hyvä opet­taa lap­sel­le ko­din tur­val­li­suu­soh­jeet. Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tön asi­an­tun­ti­ja muis­tut­taa, et­tä kaik­kien per­heen­jä­sen­ten pi­tää tie­tää, mi­ten tu­li­pa­los­sa toi­mi­taan. Suo­mes­sa syt­tyy asuin­ra­ken­nuk­sis­sa va­jaa 3 000 tu­li­pa­loa vuo­sit­tain.
Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Uutiset
12.8.2026 12.07

Vaskiveden yhteisöllisyys jäi mieleen

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Vaskiveden kesäsomettajana työskennellyt Pihla Alanen, Poko ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro ja Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Lehtimäki.

Riikka Tallila

Vas­ki­ve­den ke­sä­so­met­ta­jak­si Le­a­der Poko ry:n toi­mes­ta pal­kat­tu Pih­la Ala­nen ker­too ke­sän su­ju­neen oi­kein mu­ka­vas­ti.
Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Uutiset
11.8.2026 18.48

Jo pieni ylinopeus kasvattaa onnettomuusriskiä

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä.

Kuvituskuva

Fint­raf­fi­cin lii­ken­ne­tie­to­jen mu­kaan noin puo­let Suo­men pää­teil­lä liik­ku­vis­ta kul­jet­ta­jis­ta ajaa yli­no­peut­ta. Vaik­ka val­ta­o­sa yli­tyk­sis­tä on pie­niä, jo vä­häi­nen­kin yli­no­peus kas­vat­taa va­ka­van lii­ken­ne­on­net­to­muu­den ris­kiä.
Uutiset
11.8.2026 15.15

Toisen asteen opiskelijoiden terveys­tar­kas­tuksiin muutoksia

Syys­kuus­ta 2026 al­ka­en opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­los­sa ote­taan käyt­töön di­gi­taa­li­nen ter­veys­ky­se­ly toi­sen as­teen opin­to­ja aloit­ta­vil­le opis­ke­li­joil­le. Li­säk­si vuo­den 2027 alus­ta opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon ter­veys­tar­kas­tuk­seen yh­dis­te­tään op­pi­vel­vol­li­sil­la kut­sun­to­jen en­nak­ko­ter­veys­tar­kas­tus.
Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Uutiset
11.8.2026 13.49

Virtain Urheilijat luopuu Vehkakosken lavasta

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Vuosikymmeniä Virtain Urheilijoiden omistuksessa olleesta Vehkakosken lavasta on päätetty luopua. Päätös tehtiin keväällä.

Jussi Mäkitalo

Vir­tain Ur­hei­li­jat teki jo ke­vääl­lä ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­sen pää­tök­sen, et­tä vuo­des­ta 1987 seu­ran omis­ta­mas­ta Veh­ka­kos­ken la­vas­ta luo­vu­taan.
Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Uutiset
11.8.2026 9.50

Oona tekee kyläkoulua tutuksi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Oona Haapamäki on kiitollinen Vaskiveden kyläyhdistykselle ja PoKolle kesäsomettaja -pestin mahdollistamisesta. – On ollut kiva päästä tekemään tällaista projektia, ja kertomaan meidän koulustamme. Toivottavasti katsojat tykkäävät videoista ja julkaisuistani.

Piia Hirviniemi

Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lus­sa kuu­den­nen luo­kan aloit­ta­nut, 12- vuo­ti­as Oo­na Haa­pa­mä­ki on saa­nut vii­me ke­vääs­tä saak­ka to­teut­taa omaa ke­sä­so­met­ta­jan pro­jek­ti­aan, jos­sa hän on tuo­nut esiin Vas­ki­ve­den ky­lä­kou­lua ja sen eri­tyis­piir­tei­tä.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Uutiset
10.8.2026 16.25

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Uutiset
10.8.2026 11.57

Kolme rinnakkaisluokkaa kutoselle

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Virtain yhtenäiskouluun tuli Kotalan koulun lakkauttamisen myötä niin paljon 6.-luokkalaisia, että oppilaista muodostettiin kolme rinnakkaista luokkaa. He jatkavat samalla kokoonpanolla yläkoulunkin läpi.

Vir­roil­la kou­lu­työ al­kaa tiis­tai­na 11. elo­kuu­ta. Kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la to­te­aa, et­tä suu­rin muu­tos täl­le al­ka­val­le lu­ku­kau­del­le on Ko­ta­lan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen.
Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Uutiset
9.8.2026 7.30

MLL:n vapaaehtoiset turvaavat kouluteitä koulujen alkaessa

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Maltti, nopeusrajoitusten noudattaminen ja lasten huomioiminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Kuvituskuva/Piia Hirviniemi

Yli 1000 Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton va­paa­eh­tois­ta päi­vys­tää kou­lu­jen lä­hei­syy­des­sä eri puo­lil­la Suo­mea lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa. Huo­mi­o­lii­vei­hin pu­keu­tu­neet va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat au­toi­li­joi­ta ja mui­ta tien­käyt­tä­jiä hi­das­ta­maan vauh­tia, kun lap­set il­mes­ty­vät lii­ken­tee­seen ke­sä­lo­man jäl­keen.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Uutiset
8.8.2026 6.37

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Uutiset
7.8.2026 16.14

Tiestön korjausvelka uhkaa karata käsistä

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Virroiltakin löytyy tieosuuksia, joissa on päällystevaurioita. Maanteiden osalta kehitys on erittäin huolestuttava, yksityisteiden valtionavustusten osalta jokainen lisäeuro on tarpeen.

Kuvituskuva/Riikka Tallila

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö jul­kai­si 6. elo­kuu­ta. eh­do­tuk­sen­sa val­ti­on ta­lou­sar­vi­ok­si vuo­del­le 2027. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö esit­ti sa­ma­na päi­vä­nä hal­lin­no­na­lan­sa ta­lou­sar­vi­oeh­do­tuk­sen­sa vuo­del­le 2027.Suo­men Tie­yh­dis­tys pi­tää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön eh­do­tus­ta kak­si­ja­koi­se­na. Maan­tei­den osal­ta ke­hi­tys on erit­täin huo­les­tut­ta­va, yk­si­tyis­tei­den val­ti­o­na­vus­tus­ten osal­ta jo­kai­nen li­sä­eu­ro on tar­peen.
Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Uutiset
7.8.2026 9.00

Yli honkain korpirastas sukeltaa Einari Vuorelan elämään

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Yli honkain korpirastas – Einari Vuorelan elämä ja runous oli Milla Peltosen neljän vuoden työ. Torisevan jylhät maisemat ihastuttavat niin kirjailijaa kuin kirjan aiheena ollutta runoilijaakin.

Tuija Veija

Kun tie­to­kir­jai­li­ja ja kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja Mil­la Pel­to­nen huo­ma­si, et­tä ru­noi­li­ja Ei­na­ri Vuo­re­las­ta ei löy­ty­nyt elä­mä­ker­taa, hän päät­ti teh­dä sen it­se. Syn­tyi kir­ja Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous.
Uutiset
6.8.2026 15.53

Vesirokkorokote maksutta kaikille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa

Kan­sal­li­nen ro­ko­tu­soh­jel­ma laa­je­ni elo­kuun alus­sa: nyt ve­si­rok­ko­ro­ko­tet­ta tar­jo­taan kai­kil­le, jot­ka ei­vät ole sai­ras­ta­neet ve­si­rok­koa tai saa­neet kah­ta ve­si­rok­ko­ro­ko­tus­ta.
Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Uutiset
6.8.2026 7.30

Uutta tietoa hyytelö­sam­ma­le­läimestä

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan. Näin niistä ei muodostu uusia statoplasteja.

Marko Kelo

Vaik­ka hyy­te­lö­sam­ma­le­läin on he­rät­tä­nyt le­vi­tes­sään pal­jon huo­mi­o­ta, sii­tä tie­de­tään mel­ko vä­hän. Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen ja Va­na­ja­ve­si­kes­kuk­sen hank­kees­sa on tut­kit­tu hyy­te­lö­sam­ma­le­läi­men le­vin­nei­syyt­tä ja sen syi­tä Pir­kan­maan alu­eel­la.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Uutiset
5.8.2026 11.22

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Uutiset
5.8.2026 11.10

Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat tuloerot

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suo­ma­lai­set hy­väk­sy­vät osaa­mi­seen ja ah­ke­ruu­teen pe­rus­tu­vat palk­ka­e­rot, vaik­ka niuk­ka enem­mis­tö pi­tää tu­lo­e­ro­ja edel­leen lii­an suu­ri­na, sel­vi­ää EVAn ke­vään 2026 Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­ses­ta.
Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Uutiset
4.8.2026 20.30

Kesäretki vei Keuruulle ja Pihlajavedelle

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Paluumatkalla retkeläiset pysähtyivät Pihlajaveden vanhalle kirkolle.

Kuvat Virtain Seura

Il­ta­päi­väl­lä seu­rue osal­lis­tui Kult­tuu­ri­ta­lo Ki­ma­ras­sa FT, tie­to­kir­jai­li­ja Mil­la Pel­to­sen Yli hon­kain kor­pi­ras­tas – Ei­na­ri Vuo­re­lan elä­mä ja ru­nous -kir­jan jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­teen. Ti­lai­suu­des­sa Vir­tain Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Juk­ka Vei­ja ja sih­tee­ri Riit­ta Kam­mo­nen on­nit­te­li­vat Mil­la Pel­tos­ta uu­den te­ok­sen il­mes­ty­mi­sen joh­dos­ta.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
4.8.2026 13.00

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.