Kuvituskuva

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Palstat
1.10.2026 6.00

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Palstat
15.9.2026 10.26

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Kuvat Riikka Autio

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Kuvat Riikka Autio

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Koivurinteen päiväkodin lapset olivat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa sadonkorjuutapahtumaa. Salia koristeltiin lasten tekemällä taiteella.

Kuvat Riikka Autio

Palstat
9.9.2026 9.09

Te­na­vien tou­hut

Sadonkor­juu­torilla maisteltiin syyssadon makuja

Koi­vu­rin­teen päi­vä­ko­ti on Vih­re­än li­pun päi­vä­ko­ti. Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ar­vot ovat meil­le tär­kei­tä. Pe­rin­teek­si on jo muo­dos­tu­nut van­noa ”Vih­re­än li­pun vala” yh­des­sä koko päi­vä­ko­din las­ten ja ai­kuis­ten kes­ken­päi­vä­ko­din pi­has­sa syk­syi­sin.
Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Tuija Veija

Palstat
8.9.2026 7.20

Ihan pi­hal­la

Nyt on tomaatilla kokoa

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Tuija Veija

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Raija Vainionpään suurin tomaatti painoin yli 800 grammaa.

Tuija Veija

Kun oh­to­la­lai­nen Rai­ja Vai­ni­on­pää lait­toi uu­teen kas­vi­huo­nee­seen to­maat­te­ja kas­vuun, hän yl­lät­tyi run­saas­ta sa­dos­ta.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Palstat
19.8.2026 11.12

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Palstat
17.8.2026 9.56

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Palstat
12.8.2026 13.24

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Parasta koulussa on ollut tähän mennessä uiminen

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

Viidesluokkalaiset tytöt kertoivat Sanomien toimittajalle elokuussa 1996, että on välttämätöntä käydä välillä uimassa, että jaksaa opiskella.

SSS:n arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mien ar­tik­ke­lis­sa ker­rot­tiin, mi­ten kou­lus­ta oli läh­det­ty kes­ken päi­vän ui­maan Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­nal­le ihan lu­van kans­sa opet­ta­jien val­vo­es­sa.
Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Palstat
28.7.2026 13.50

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Keskustan ala-asteelle pyrki enemmän kuin mahtui

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Peruskoulun ala-asteen tyttöjen liikuntatunti alkamassa opettaja Kaino Uusitalon ohjauksessa elokuussa 1975.

Opet­ta­ja­ti­lan­teen ker­rot­tiin ole­van mel­ko hyvä, ja et­tä ai­no­as­taan yk­si lu­ke­mis-ja kir­joi­tus­häi­ri­öis­ten op­pi­lai­den eri­tyi­so­pet­ta­jan vir­ka jäi täyt­tä­mät­tä, vaik­ka se oli use­am­man ker­ran ha­et­ta­va­na.
Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Palstat
16.7.2026 4.29

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Yli 40 vuotta sitten

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Elokuussa Sanomissa 1985 kerrottiin noin 60 ikäihmisten Ainalasta ja Keiturinpuistosta osallistuneen mansikkaretkelle Kultavirtain vapaa-aikakeskukseen.

Suomenselän Sanomien arkisto

Noin 60 ikäih­mis­tä Ai­na­las­ta ja Kei­tu­rin­puis­tos­ta osal­lis­tui man­sik­ka­ret­kel­le Kul­ta­vir­tain va­paa-ai­ka­kes­kuk­seen. Ky­sees­sä oli Vir­tain tak­si­au­toi­li­joi­den kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tä­mä ret­ki.
Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Palstat
7.7.2026 10.30

Mitä kuu­luu Mar­jaa­na Au­mas­to?

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Marjaana Aumasto asuu nykyään Helsingin Herttoniemessä. Helsinkiin hän muutti vuonna 1975. Kesäpaikassa Killinkoskella kesiä on vietetty vuodesta 2014 saakka.

Pekka Henttonen

– Mu­ka­via ke­sä­tun­nel­mia kuu­luu, olem­me koh­ta tu­los­sa ke­sä­paik­kaam­me Kil­lin­kos­kel­le Met­te­rin­jär­ven ran­nal­le, vas­taa Mar­jaa­na Au­mas­to.
Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Palstat
29.6.2026 12.20

Mitä kuu­luu Ele­na Vuok­si­o­la?

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Elena Vuoksiola kertoo, että hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä asuvat Virroilla. – Vietämme perheen loma-aikoja äitini luona ja kesäisin suorastaan muutamme Virroille, joten minua voinee kutsua nykyään kesävirtolaiseksi.

Antti Vuoksiola

– Vauh­di­kas­ta! On­nek­si ke­säl­lä pää­see ar­jen kii­reil­tä le­väh­tä­mään äi­din puu­tar­haan Vir­roil­le. Se on paik­ka, joka maa­doit­taa ta­kuu­var­mas­ti, vas­taa Ele­na Vuok­si­o­la o.s. Pent­ti­lä.
Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Palstat
7.6.2026 8.00

Ke­sä­leh­ti

Mitä tehdä, kun lemmikki eksyy?

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Riitta Monosen kanssa löytöeläinhoitolan "henkilökuntaan" kuuluvat tanskandoggi Leidi ja löytökissan pentuna liki 20 vuotta sitten syntynyt Tiikeri.

Kun lem­mik­ki ek­syy ko­toa tai mö­kil­tä, usein en­sim­mäi­sek­si lai­te­taan et­sin­tä­kuu­lu­tus­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan.
Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Palstat
5.6.2026 6.00

Mitä kuu­luu Mik­ko Ke­to­la?

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Mikko Ketolalle kesä on rentoutumisen aikaa. Matka Helsingistä kesäpaikalle Tervajoelle kulkee ainakin kerran kesässä synnyinpaikkakunta Virtain kautta.

Valpuri Ketola

– Olin 13-vuo­ti­as, kun per­heem­me muut­ti Vaa­saan 1976. Se oli isä­ni toi­ve. Jou­ko Ke­to­la oli mu­sii­ki­no­pet­ta­ja ja luo­ka­no­pet­ta­ja sekä kuo­ron­joh­ta­ja ja hän myös oli pe­rus­ta­mas­sa mu­siik­ki­o­pis­toa Vir­roil­le. Vaa­sas­sa hä­nel­lä oli isom­mat ym­py­rät mu­siik­ki­har­ras­tuk­sel­le.
Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Palstat
4.6.2026 7.00

Nuo­ril­la on asi­aa

Erasmus-oppilasvaihto huipentui saksalaisten vierailuun

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Saksalaiset vaihtokaverit keksivät, että koko ryhmälle voisi teettää samanlaiset hupparit. Koko porukka asettui kuvattavaksi jäähyväisjuhlan lopuksi huppareissaan.

Erasmus-projektin opettajat

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun nuo­ria oli Sak­sas­sa Kirch­ber­gis­sä 2025 tou­ko­kuus­sa, ja sak­sa­lai­sia nuo­ria saa­pui Suo­meen 2026 tou­ko­kuus­sa. Sak­sa­lai­set vii­pyi­vät vii­kon 19.– 26.5. kat­so­mas­sa mei­dän ar­ke­am­me ja pe­rin­tei­tä.
Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Kuvat Erasmus-projektin opettajat

Palstat
29.5.2026 13.04

Nuo­ril­la on asi­aa

Virtain yhtenäiskoululla huippu­kan­sain­välinen lukuvuosi

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Kuvat Erasmus-projektin opettajat

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Espanjalaisvieraita odotettiin innolla lentokentällä.

Kuvat Erasmus-projektin opettajat

Lu­ku­vuo­den mit­taan eri­lais­ten Eras­mus-vaih­to­jen kaut­ta sekä kym­me­net op­pi­laat et­tä mo­net opet­ta­jat ovat pääs­seet tu­tus­tu­maan mui­hin eu­roop­pa­lai­siin kou­lu­lai­siin, opet­ta­jiin ja kou­lui­hin.
Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

Palstat
26.5.2026 10.00

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Soten irtisanomiset lisäävät työllisyysmenoja

Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

Markus Koro.

Markus Koro.

Tuula Vuorenpää- Koro

1. Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy muu­tos­neu­vot­te­lui­den tu­los hei­jas­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kai­kis­ta Ylä-Pir­kan­maan ky­lä­kun­nis­ta Vir­roil­le kai­kis­ta voi­mak­kaim­min. Mi­ten käy työt­tö­myy­sas­teen, tu­lee­ko muut­to­lii­ke paik­ka­kun­nal­ta ulos­päin kiih­ty­mään, en­tä mi­ten huo­mi­oi­daan työl­li­syys­me­not tu­le­val­le vuo­del­le, kun kun­nat työ­e­lä­mä­pal­ve­luis­ta ny­kyi­sin vas­taa­vat?
Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

Palstat
25.5.2026 11.50

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Varaval­tuu­te­tuilta ajatuksia sotekuvioista ja talousarviosta

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Perjantain onkikisassa mittaa toisistaan ottivat Virtain kaupunginvaltuusto ja nuorisovaltuusto.

Sanna Järvensivu

1. Pih­la­ja­lin­na Ter­veys Oy muu­tos­neu­vot­te­lui­den tu­los hei­jas­tuu to­den­nä­köi­ses­ti kai­kis­ta Ylä-Pir­kan­maan ky­lä­kun­nis­ta Vir­roil­le kai­kis­ta voi­mak­kaim­min. Mi­ten käy työt­tö­myy­sas­teen, tu­lee­ko muut­to­lii­ke paik­ka­kun­nal­ta ulos­päin kiih­ty­mään, en­tä mi­ten huo­mi­oi­daan työl­li­syys­me­not tu­le­val­le vuo­del­le, kun kun­nat työ­e­lä­mä­pal­ve­luis­ta ny­kyi­sin vas­taa­vat?
Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Palstat
11.5.2026 10.00

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Palstat
6.5.2026 10.30

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.

Sanomien arkisto

Palstat
1.5.2026 6.00

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vapunviettoa 41 vuotta sitten

Sanomien arkisto

Sanomien arkisto

41 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1985 vap­pua vie­tet­tiin ko­le­as­sa ja sa­tei­ses­sa sääs­sä. Vä­keä oli sil­ti pal­jon liik­keel­lä ja ta­pah­tu­mis­sa tar­jol­la jo­kai­sel­le jo­ta­kin.
Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Palstat
30.4.2026 6.00

Mitä kuu­luu Mar­jat­ta Im­mo­nen?

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Ko­to­aan Hei­no­las­ta ta­voi­tet­tu Mar­jat­ta Im­mo­nen on hie­man häm­men­ty­nyt, kun hän­tä pyy­de­tään osal­lis­tu­maan Mitä kuu­luu -pals­tal­le.
Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Palstat
18.4.2026 6.08

Ka­ha­vil­la

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Tällä palstalla tapaamme ihmisiä kahvikupin äärellä ja kysymme päivän tärkeimmät keskustelunaiheet. Poikkeamme mielellämme moikkaamaan virtolaisia, loma-asukkaita, matkailijoita ja työntekijöitä kahvipaussin aikaan. Kerrothan vinkkisi toimitukselle
Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Piia Hirviniemi

Palstat
30.3.2026 12.09

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Piia Hirviniemi

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Piia Hirviniemi

1.  Mi­ten La­ka­rin lei­rin­tä­a­lu­et­ta pi­täi­si ke­hit­tää ko­ko­nai­suu­te­na? Mitä sii­nä pi­täi­si muun mu­as­sa ot­taa huo­mi­oon?
2.  Sote-pal­ve­lut tuot­taa Pih­la­ja­lin­na 1.4. al­ka­en, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä etu­kä­teen? Osal­lis­tuit­ko Vir­roil­la asu­kas­ti­lai­suu­teen, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä jäi
3.  Vir­tain kau­pun­gin mer­kit­tä­vis­tä vi­ran­hal­ti­jois­ta on ir­ti­sa­nou­tu­nut ta­lous­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen. Myös kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­sen uu­ti­soi­tiin ha­ke­neen uut­ta työ­paik­kaa, mitä aja­tuk­sia asia he­rät­tää?
Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Riikka Tallila

Palstat
27.3.2026 10.36

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Riikka Tallila

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Riikka Tallila

1.  Mi­ten La­ka­rin lei­rin­tä­a­lu­et­ta pi­täi­si ke­hit­tää ko­ko­nai­suu­te­na? Mitä sii­nä pi­täi­si muun mu­as­sa ot­taa huo­mi­oon?
2.  Sote-pal­ve­lut tuot­taa Pih­la­ja­lin­na 1.4. al­ka­en, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä etu­kä­teen? Osal­lis­tuit­ko Vir­roil­la asu­kas­ti­lai­suu­teen, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä jäi? (ky­sym­me tätä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, et­tei asia olen kun­ta­päät­tä­jien kä­sis­sä.)
3.  Vir­tain kau­pun­gin mer­kit­tä­vis­tä vi­ran­hal­ti­jois­ta on ir­ti­sa­nou­tu­nut ta­lous­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen. Myös kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­sen uu­ti­soi­tiin ha­ke­neen uut­ta työ­paik­kaa, mitä aja­tuk­sia asia he­rät­tää?
Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Palstat
23.3.2026 7.00

Ka­ha­vil­la

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan toi­mis­tol­la Vir­roil­la kah­vin­kei­tin po­ri­see use­am­man ker­ran päi­vän mit­taan. Kah­vi mais­tuu koko hen­ki­lö­kun­nal­le, teen juo­jia ei po­ru­kas­ta löy­dy.
Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Palstat
23.2.2026 6.14

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Yli 30 vuot­ta ur­hei­lu­hie­ro­ja­na toi­mi­nut Mar­ko O Ar­po­nen aloit­ti yri­tys­toi­min­tan­sa 3,5 vuot­ta sit­ten Vir­roil­la muut­ta­es­saan Hel­sin­gis­tä. Sitä en­nen hän on ol­lut pit­kään ke­sä­vir­to­lai­nen. Ur­hei­lu­hie­ro­ja Ar­po­sen yri­tys si­jait­see Vir­tain­tiel­lä.
Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Palstat
22.2.2026 6.15

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Palstat
22.2.2026 3.00

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain­tien var­rel­la on pal­vel­lut jo vuo­si­kym­men­ten ajan va­lo­ku­vaus­lii­ke, joka on tal­len­ta­nut tu­han­sia ku­va­muis­to­ja vir­to­lai­sis­ta.
Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Palstat
20.2.2026 9.00

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.
Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Palstat
19.2.2026 9.34

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!