Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Mitä kuu­luu Tomi Met­tä­nen?

– Vii­me vuon­na tä­hän sa­maa ai­kaan oli­sin vas­tan­nut, et­tä me­nos­sa on pai­na­jai­nen. Vuok­ra­nan­ta­ja täy­sin yl­lät­tä­en il­moit­ti, et­tä oli­si muu­ta­ma kuu­kau­si ai­kaa siir­tää ko­ko­nai­nen yri­tys ko­nei­neen, työn­te­ki­jöi­neen, kaik­ki­neen uu­teen osoit­tee­seen. Kor­vaa­vas­ta toi­mi­ti­las­ta­kaan ei ol­lut mi­tään tie­toa, niin us­ko vä­hän on ol­lut ko­e­tuk­sel­la, Kan­ga­sal­la me­tal­li­a­lan yri­tys­toi­min­taa pyö­rit­tä­vä Tomi Met­tä­nen vas­taa.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

Terhillä riittää työyhteisössä kaimoja

Ni­mi­päi­vään­sä 6. hel­mi­kuu­ta viet­tä­vä Ter­hi Her­ra­nen työs­ken­te­lee Vir­tain kau­pun­gil­la kas­va­tus- ja ope­tus­toi­men hal­lin­to­sih­tee­ri­nä.

 Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

SSS:n arkisto

 Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

SSS:n arkisto

 Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kestopäällyste Järvi-Suomentielle

Kes­to­pääl­lys­te ete­ni hy­vää vauh­tia vuo­den 1975 syk­syl­lä Jär­vi-Suo­men­tiel­lä Vir­roil­le päin vä­lil­lä Vir­rat-Pa­lo­lam­pi.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Mitä kuu­luu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja?

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

– Ei­pä täs­sä kum­moi­sem­paa, elä­ke­läi­sen ar­kea. Aa­mul­la pyyk­ki­tu­pa oli va­rat­tu­na ja nyt on jo pyy­kit hoi­det­tu­na. Olen sa­no­nut asu­va­ni Me­lar­ti­nin mä­el­lä, sil­lä sä­vel­tä­jä Erk­ki Me­lar­ti­nin hu­vi­la on ai­koi­naan ol­lut vie­rei­sel­lä ton­til­la. Täs­sä on myös Me­lar­ti­nin mu­kaan ni­met­ty katu ja puis­to, ker­toi­lee ko­to­aan Hel­sin­gin Pu­kin­mä­es­tä ta­voi­tet­tu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja.

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta -pals­tal­la si­vut­tiin täl­lä ker­taa muun mu­as­sa al­ka­nut­ta vuot­ta ja Tre­dun kou­lu­kiin­teis­tön ak­tii­vi­sen käy­tön ke­hi­tys­tä.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Mitä kuu­luu Ar­ja Haa­pa­lah­ti

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Vir­to­lais­läh­töi­sen Ar­ja Haa­pa­lah­den pu­he­li­mes­ta he­läh­tää iloi­nen nau­ru, kun hän ker­toi­lee kuu­lu­mi­si­aan.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Koko maan kolmas poliisi­au­to­puhelin

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Hei­nä­kuus­sa 1975 uu­ti­soi­tiin Vir­tain uu­des­sa po­lii­si­au­tos­ta löy­ty­vän myös har­vi­nai­suu­den eli po­lii­si­au­to­pu­he­lin.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kun sopivaa ei löytynyt, tehtiin itse

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

Mitä kuu­luu Ari Mas­ko­nen?

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Ari Maskoselle lenkit karkeakarvaisen mäyräkoiran Sylvin kanssa ovat mieluisa harrastus.

Leila Maskonen

– Kii­tos ky­sy­mäs­tä, ihan hy­vää kuu­luu, vas­taa toi­mi­tuk­ses­sa pii­pah­ta­nut Ari Mas­ko­nen, joka viet­tää elä­ke­päi­vi­ään naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa Keu­ruul­la.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kulttuuritaloa kiirehdittiin Virroilla

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Asemakaavassa kirjasto-kulttuuritalolle oli varattu paikka Renlundin tontille.

Sanomien arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mis­sa uu­ti­soi­tiin 10. tou­ko­kuu­ta 1980, et­tä kult­tuu­ri­ta­lon suun­nit­te­lua kii­reh­di­tään Vir­roil­la. Kii­reh­ti­mis­tä pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä suun­nit­te­lul­le täy­tyy ol­la riit­tä­väs­ti ai­kaa.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Linda Tomperi

Mitä kuu­luu Eli­na Kaup­pi­nen?

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Linda Tomperi

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Virtolaissyntyinen Elina Kauppinen muutti Helsinkiin kesätöiden perässä kahdeksan vuotta sitten, ja asuu siellä edelleen.

Linda Tomperi

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää, jos­kin töis­sä on vuo­den kii­rei­sin ai­ka ja ul­ko­na vuo­den pi­mein ai­ka, mikä ei ole ai­na help­po yh­dis­tel­mä. Jos­kus ih­met­te­len, mi­ten tä­hän ai­kaan vuo­des­ta ih­mi­set vain ki­ris­tä­vät tah­tia, vaik­ka luon­to­kin le­pää, vas­taa Eli­na Kaup­pi­nen.

Rippikoulupoikia vuodelta 1937 tai 1938. Kuvassa oikealla rovasti Emil Korppi-Tommola. Tunnistaako joku kuvan rippikoululaisia?

Rippikoulupoikia vuodelta 1937 tai 1938. Kuvassa oikealla rovasti Emil Korppi-Tommola. Tunnistaako joku kuvan rippikoululaisia?

Van­ha va­lo­ku­va

Rippikoulupoikia vuodelta 1937 tai 1938. Kuvassa oikealla rovasti Emil Korppi-Tommola. Tunnistaako joku kuvan rippikoululaisia?

Rippikoulupoikia vuodelta 1937 tai 1938. Kuvassa oikealla rovasti Emil Korppi-Tommola. Tunnistaako joku kuvan rippikoululaisia?

Rippikoulupoikia vuodelta 1937 tai 1938. Kuvassa oikealla rovasti Emil Korppi-Tommola. Tunnistaako joku kuvan rippikoululaisia?

Rippikoulupoikia vuodelta 1937 tai 1938. Kuvassa oikealla rovasti Emil Korppi-Tommola. Tunnistaako joku kuvan rippikoululaisia?

Olavi ja Leena Näntö

Olavi ja Leena Näntö

Kuvat Piia Hirviniemi

Gal­lup

Virrat-päivänä kokoonnutaan yhteen

Olavi ja Leena Näntö

Olavi ja Leena Näntö

Kuvat Piia Hirviniemi

Olavi ja Leena Näntö

Olavi ja Leena Näntö

Kuvat Piia Hirviniemi

1. – Vir­rat-päi­vä on ihan pai­kal­laan. Saa­daan vir­to­lai­sil­le tie­toa kau­pun­gin asi­ois­ta ja myös viih­dy­ket­tä ja kah­vi­tar­joi­lua, pien­tä hem­mot­te­lua. 

Kaija Kiviranta on intohimoinen puutarhuri. Isossa maalaispihassa riittää tekemistä, mutta tänä syksynä leikattu lonkka hidastaa vielä hieman tahtia.

Kaija Kiviranta on intohimoinen puutarhuri. Isossa maalaispihassa riittää tekemistä, mutta tänä syksynä leikattu lonkka hidastaa vielä hieman tahtia.

Hannu Kiviranta

Mitä kuu­luu Kai­ja Ki­vi­ran­ta o.s. Kar­vo­nen?

Kaija Kiviranta on intohimoinen puutarhuri. Isossa maalaispihassa riittää tekemistä, mutta tänä syksynä leikattu lonkka hidastaa vielä hieman tahtia.

Kaija Kiviranta on intohimoinen puutarhuri. Isossa maalaispihassa riittää tekemistä, mutta tänä syksynä leikattu lonkka hidastaa vielä hieman tahtia.

Hannu Kiviranta

Kaija Kiviranta on intohimoinen puutarhuri. Isossa maalaispihassa riittää tekemistä, mutta tänä syksynä leikattu lonkka hidastaa vielä hieman tahtia.

Kaija Kiviranta on intohimoinen puutarhuri. Isossa maalaispihassa riittää tekemistä, mutta tänä syksynä leikattu lonkka hidastaa vielä hieman tahtia.

Hannu Kiviranta

– Ihan hy­vää kuu­luu. Nyt kes­ki­ös­sä on rau­hal­li­nen toi­pu­mi­nen lonk­ka­leik­kauk­ses­ta. Pa­rin vuo­den tus­kat ovat hil­jal­leen unoh­tu­mas­sa. Yri­tän pa­lau­tua ak­tii­vi­sen elä­ke­läi­sen elä­mään, mut­ta to­del­la hil­jal­leen, ko­to­aan Ruo­ve­den Kek­ko­sen ky­läs­tä ta­voi­tet­tu Kai­ja Ki­vi­ran­ta ker­too.

Eija Juvakka-Kuusikko

Eija Juvakka-Kuusikko

Juha Kuusikko

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Eija Juvakka-Kuusikko

Eija Juvakka-Kuusikko

Juha Kuusikko

Eija Juvakka-Kuusikko

Eija Juvakka-Kuusikko

Juha Kuusikko

Val­tuus­ton ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ri jär­jes­tet­tiin lo­ka­kuun alus­sa. Ky­syim­me val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia se­mi­naa­rin jäl­keen.

Virtain kaupungin hallinnoimien sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. Vihriälä-kodin kiinteistö on yksi uusimmista Virtain sote-kiinteistöistä.

Virtain kaupungin hallinnoimien sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. Vihriälä-kodin kiinteistö on yksi uusimmista Virtain sote-kiinteistöistä.

Tuija Veija

val­tuu­tet­tu vas­taa

Virtain kaupungin hallinnoimien sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. Vihriälä-kodin kiinteistö on yksi uusimmista Virtain sote-kiinteistöistä.

Virtain kaupungin hallinnoimien sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. Vihriälä-kodin kiinteistö on yksi uusimmista Virtain sote-kiinteistöistä.

Tuija Veija

Virtain kaupungin hallinnoimien sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. Vihriälä-kodin kiinteistö on yksi uusimmista Virtain sote-kiinteistöistä.

Virtain kaupungin hallinnoimien sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. Vihriälä-kodin kiinteistö on yksi uusimmista Virtain sote-kiinteistöistä.

Tuija Veija

Val­tuus­ton ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ri jär­jes­tet­tiin lo­ka­kuun alus­sa. Ky­syim­me val­tuu­te­tuil­ta tun­nel­mia se­mi­naa­rin jäl­keen.

Ylä-Koron tilalla Korossa Susanna Kauranen ja Heikki Jussila ehtivät kahvitauolle pikaisesti työn lomassa. Pariskunnan puheenaiheet päätyvät pitkälti tilan töihin, kuten työlistalla olevien aidan aluksien raivaukseen, tiedossa on myös pihaton tekemistä hevosille.

Ylä-Koron tilalla Korossa Susanna Kauranen ja Heikki Jussila ehtivät kahvitauolle pikaisesti työn lomassa. Pariskunnan puheenaiheet päätyvät pitkälti tilan töihin, kuten työlistalla olevien aidan aluksien raivaukseen, tiedossa on myös pihaton tekemistä hevosille.

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

Ylä-Koron tilalla Korossa Susanna Kauranen ja Heikki Jussila ehtivät kahvitauolle pikaisesti työn lomassa. Pariskunnan puheenaiheet päätyvät pitkälti tilan töihin, kuten työlistalla olevien aidan aluksien raivaukseen, tiedossa on myös pihaton tekemistä hevosille.

Ylä-Koron tilalla Korossa Susanna Kauranen ja Heikki Jussila ehtivät kahvitauolle pikaisesti työn lomassa. Pariskunnan puheenaiheet päätyvät pitkälti tilan töihin, kuten työlistalla olevien aidan aluksien raivaukseen, tiedossa on myös pihaton tekemistä hevosille.

Riikka Tallila

Ylä-Koron tilalla Korossa Susanna Kauranen ja Heikki Jussila ehtivät kahvitauolle pikaisesti työn lomassa. Pariskunnan puheenaiheet päätyvät pitkälti tilan töihin, kuten työlistalla olevien aidan aluksien raivaukseen, tiedossa on myös pihaton tekemistä hevosille.

Ylä-Koron tilalla Korossa Susanna Kauranen ja Heikki Jussila ehtivät kahvitauolle pikaisesti työn lomassa. Pariskunnan puheenaiheet päätyvät pitkälti tilan töihin, kuten työlistalla olevien aidan aluksien raivaukseen, tiedossa on myös pihaton tekemistä hevosille.

Riikka Tallila

Ryp­sit pui­tu, vii­mei­set ovat kui­va­mas­sa. Teu­ras­kuor­ma on juu­ri läh­te­nyt, kun Su­san­na Kau­ra­nen ja Heik­ki Jus­si­la eh­ti­vät pi­tää kah­vi­tau­on Ylä-Ko­ron ti­lan töi­den vä­lis­sä lo­ka­kuun alus­sa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Kuvat Esa Korolainen

Mitä kuu­luu Esa Ko­ro­lai­nen?

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Kuvat Esa Korolainen

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Esa Korolaisen perheeseen kuuluvat vaimo Henriikka sekä lapset Julius ja Ida. Perhe asuu Kaarinassa, Turun kupeessa.

Kuvat Esa Korolainen

– Hy­vää kuu­luu, ruuh­ka­vuo­det pa­him­mil­laan tai par­haim­mil­laan, kes­kel­lä lap­si­ar­kea, pal­jon töi­tä ja sii­hen liit­ty­vää mat­kus­ta­mis­ta, vä­hän myös jat­ko-opis­ke­lu­ja Tu­run kaup­pa­kor­ke­a­kou­lus­sa eM­BA-tut­kin­non muo­dos­sa, vas­taa Esa Ko­ro­lai­nen.

Felix Niemelä (selin) Virtain Urheilijoiden järjestämissä pelimannikilpailuissa 1963.

Felix Niemelä (selin) Virtain Urheilijoiden järjestämissä pelimannikilpailuissa 1963.

Seppo Niemelän arkisto

Van­hat va­lo­ku­vat

Vanhat kuvat kertovat

Felix Niemelä (selin) Virtain Urheilijoiden järjestämissä pelimannikilpailuissa 1963.

Felix Niemelä (selin) Virtain Urheilijoiden järjestämissä pelimannikilpailuissa 1963.

Seppo Niemelän arkisto

Felix Niemelä (selin) Virtain Urheilijoiden järjestämissä pelimannikilpailuissa 1963.

Felix Niemelä (selin) Virtain Urheilijoiden järjestämissä pelimannikilpailuissa 1963.

Seppo Niemelän arkisto

Tam­pe­re­lai­nen Sep­po Nie­me­lä toi toi­mi­tuk­seen va­lo­ku­van, jos­sa hä­nen isän­sä Fe­lix Nie­me­lä soit­taa ja voit­taa Vir­tain Ur­hei­li­joi­den jär­jes­tä­män pe­li­man­ni­kil­pai­lun. Sep­po it­se is­tuu etu­ri­vis­sä käsi pos­kel­la. Tun­nis­taa­ko joku mui­ta ku­van hen­ki­löi­tä?

Virtolaislähtöinen Tiina Parantainen kertoo mökkeilevänsä perheineen Kotalassa säännöllisesti. – Kotalaan on muodostunut meille paikka, johon kaipaan jatkuvasti.

Virtolaislähtöinen Tiina Parantainen kertoo mökkeilevänsä perheineen Kotalassa säännöllisesti. – Kotalaan on muodostunut meille paikka, johon kaipaan jatkuvasti.

Tiina Parantainen

Mitä kuu­luu Tii­na Pa­ran­tai­nen o.s. Veh­mas?

Virtolaislähtöinen Tiina Parantainen kertoo mökkeilevänsä perheineen Kotalassa säännöllisesti. – Kotalaan on muodostunut meille paikka, johon kaipaan jatkuvasti.

Virtolaislähtöinen Tiina Parantainen kertoo mökkeilevänsä perheineen Kotalassa säännöllisesti. – Kotalaan on muodostunut meille paikka, johon kaipaan jatkuvasti.

Tiina Parantainen

Virtolaislähtöinen Tiina Parantainen kertoo mökkeilevänsä perheineen Kotalassa säännöllisesti. – Kotalaan on muodostunut meille paikka, johon kaipaan jatkuvasti.

Virtolaislähtöinen Tiina Parantainen kertoo mökkeilevänsä perheineen Kotalassa säännöllisesti. – Kotalaan on muodostunut meille paikka, johon kaipaan jatkuvasti.

Tiina Parantainen

– Moi! Kii­tos oi­kein hy­vää kuu­luu. Niin kuu­luu tie­tys­ti myös vas­ta­ta, mut­ta jos kier­rok­sia ai­heut­taa lä­hin­nä lap­sen fluns­sa­kier­re niin ai­ka hy­vin on asi­at, poh­tii Tii­na Pa­ran­tai­nen.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Riikka Tallila

Har­ras­tuk­set

Palapelit tuovat hengähdystauon työpäivään

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Riikka Tallila

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Laura Visnapuu käy työpäivänsä ohessa laittamassa kymmenisen palaa kirjaston yhteisöpalapeliin. – Nyt onkin menossa vaikea pilvenpiirtäjä-aiheinen palapeli, hän kertoo.

Riikka Tallila

Lau­ra Vis­na­puu on tois­ta vuot­ta teh­nyt etä­töi­tä Vir­tain kir­jas­tos­sa ja vuo­sien saa­tos­sa hän löy­si myös Vir­tain kir­jas­ton yh­tei­sö­pa­la­pe­lit odo­tel­les­saan lap­si­aan mu­siik­ki­leik­ki­kou­lus­ta. Sil­loin meni pa­la­pe­lin kans­sa so­pi­vas­ti 45 mi­nuut­tia.

Keitä kuvassa, mikä tapahtuma? Porukka on selvästi juhlatunnelmissa juomassa kahvia. Osalla naisista on kruunu päässä ja taustalla kulkee ihmisiä.

Keitä kuvassa, mikä tapahtuma? Porukka on selvästi juhlatunnelmissa juomassa kahvia. Osalla naisista on kruunu päässä ja taustalla kulkee ihmisiä.

Arkistokuva

Van­hat va­lo­ku­vat

Tunnistatko keitä kuvassa?

Keitä kuvassa, mikä tapahtuma? Porukka on selvästi juhlatunnelmissa juomassa kahvia. Osalla naisista on kruunu päässä ja taustalla kulkee ihmisiä.

Keitä kuvassa, mikä tapahtuma? Porukka on selvästi juhlatunnelmissa juomassa kahvia. Osalla naisista on kruunu päässä ja taustalla kulkee ihmisiä.

Arkistokuva

Keitä kuvassa, mikä tapahtuma? Porukka on selvästi juhlatunnelmissa juomassa kahvia. Osalla naisista on kruunu päässä ja taustalla kulkee ihmisiä.

Keitä kuvassa, mikä tapahtuma? Porukka on selvästi juhlatunnelmissa juomassa kahvia. Osalla naisista on kruunu päässä ja taustalla kulkee ihmisiä.

Arkistokuva

Suo­men­se­län Sa­no­mat jul­kai­see van­ho­ja va­lo­ku­via ja Pirk­ko Lam­mi Ruo­ve­del­tä poik­ke­si toi­mi­tuk­seen tuo­maan mie­hen­sä Mo­nos­ky­läs­sä asu­neen mum­mon ar­kis­tois­ta löy­ty­neen va­lo­ku­van.

Opiskelija Tomi Korhosen rutiineihin kuuluu paikallislehden lukeminen aina, kun hän palaa viikonlopuksi Virroille.

Opiskelija Tomi Korhosen rutiineihin kuuluu paikallislehden lukeminen aina, kun hän palaa viikonlopuksi Virroille.

Leena Lamminmäki

Lu­ki­jam­me

Yritystarinat ja henkilö­haas­tattelut kiinnostavat eniten

Opiskelija Tomi Korhosen rutiineihin kuuluu paikallislehden lukeminen aina, kun hän palaa viikonlopuksi Virroille.

Opiskelija Tomi Korhosen rutiineihin kuuluu paikallislehden lukeminen aina, kun hän palaa viikonlopuksi Virroille.

Leena Lamminmäki

Opiskelija Tomi Korhosen rutiineihin kuuluu paikallislehden lukeminen aina, kun hän palaa viikonlopuksi Virroille.

Opiskelija Tomi Korhosen rutiineihin kuuluu paikallislehden lukeminen aina, kun hän palaa viikonlopuksi Virroille.

Leena Lamminmäki

– Pai­kal­lis­leh­ti tu­lee van­hem­mil­le­ni Vir­roil­le. Ai­na, kun pa­laan vii­kon­lo­puk­si Vir­roil­le ko­tiin, leh­ti odot­taa huo­nees­sa­ni. Yleen­sä leh­den lu­ke­mi­nen on yk­si en­sim­mäi­siä asi­oi­ta, mitä teen ko­tiin pa­la­tes­sa­ni. Sii­tä on tul­lut ikään kuin pe­rin­ne, ker­too vir­to­lai­nen lu­ki­jam­me Tomi Kor­ho­nen.