Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Marjut Vuorenmaa sivakoi tänä talvena yhteensä 2000 kilometriä. Kuva otettu Luostotunturilla tänä vuonna.

Kuvat Esko Korhonen

Mitä kuu­luu Mar­jut Vuo­ren­maa?

– Mi­nul­le kuu­luu hy­vää tän­ne Ou­lun He­ruk­kaan. Ke­vät te­kee tu­lo­aan vauh­dil­la nor­maa­lia pal­jon ai­kai­sem­min. Lun­ta ei juu­ri ole enää ja meri huo­kuu kyl­myyt­tä ku­ten ai­na ke­väi­sin, vas­taa Mar­jut Vuo­ren­maa.
Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kotiseutuarkistossa on materiaalia hyllymetreittäin.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Kotiseutuarkiston jatkosta

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut toi­ve sel­vit­tää, mi­ten ko­ti­seu­tu­ar­kis­to tu­lee jat­kos­sa käy­tän­nös­sä toi­mi­maan.

Sanomien arkisto

Sanomien arkisto

Sanomien arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vapunviettoa 41 vuotta sitten

41 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1985 vap­pua vie­tet­tiin ko­le­as­sa ja sa­tei­ses­sa sääs­sä. Vä­keä oli sil­ti pal­jon liik­keel­lä ja ta­pah­tu­mis­sa tar­jol­la jo­kai­sel­le jo­ta­kin.
Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Mitä kuu­luu Mar­jat­ta Im­mo­nen?

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Marjatta Immonen täyttää mielellään ristikoita ja sudokuja. Taustalla seinällä näkyy 40-vuotispäiviensä edellä kuolleen Terhi-tyttären 30-vuotiskuva, jonka alla hän viimeisinä akoinaan aina istui.

Jukka Immonen

Ko­to­aan Hei­no­las­ta ta­voi­tet­tu Mar­jat­ta Im­mo­nen on hie­man häm­men­ty­nyt, kun hän­tä pyy­de­tään osal­lis­tu­maan Mitä kuu­luu -pals­tal­le.
Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Liedenpohjassa kansalaisopiston kudontapiirissä kahvittelevat Eira Iso-Hirvelä (vas.), Tuula Ylä-Tulijoki, Pirkko Salin, Pirkko Herranen, Aila Osmovaara-Niemi, Tuula Olkkonen, Lilli Niemi ja Anja Jaatinen jakavat riemut ja surut. Jokaisella on omat kotoa tuodut kahvimukit, niin ne on helppo tunnistaa.

Riikka Tallila

Tällä palstalla tapaamme ihmisiä kahvikupin äärellä ja kysymme päivän tärkeimmät keskustelunaiheet. Poikkeamme mielellämme moikkaamaan virtolaisia, loma-asukkaita, matkailijoita ja työntekijöitä kahvipaussin aikaan. Kerrothan vinkkisi toimitukselle
Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Piia Hirviniemi

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Piia Hirviniemi

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Valtuutetut kertoivat näkemyksiään muun muassa siitä, millaiset ajatukset heille jäivät Virroilla pidetystä sote-asukastilaisuudesta. Monella heistä on luotto tulevaisuuteen, että palvelut jatkuvat, mutta sekin tuotiin esiin, että palveluiden käyttäjien kustannukset nousevat, kun on kyse binestoiminnasta.

Piia Hirviniemi

1.  Mi­ten La­ka­rin lei­rin­tä­a­lu­et­ta pi­täi­si ke­hit­tää ko­ko­nai­suu­te­na? Mitä sii­nä pi­täi­si muun mu­as­sa ot­taa huo­mi­oon?
2.  Sote-pal­ve­lut tuot­taa Pih­la­ja­lin­na 1.4. al­ka­en, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä etu­kä­teen? Osal­lis­tuit­ko Vir­roil­la asu­kas­ti­lai­suu­teen, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä jäi
3.  Vir­tain kau­pun­gin mer­kit­tä­vis­tä vi­ran­hal­ti­jois­ta on ir­ti­sa­nou­tu­nut ta­lous­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen. Myös kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­sen uu­ti­soi­tiin ha­ke­neen uut­ta työ­paik­kaa, mitä aja­tuk­sia asia he­rät­tää?
Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Riikka Tallila

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Riikka Tallila

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Valtuutettu vastaa -palstalla kysytään kolmesta eri aiheesta. Lakarin leirintäalueen kehittämistä koskeviin kysymyksiin saatiin monipuolisia vastauksia. Ensimmäisten joukossa näkemyksiiään kertovat valtuutetuista Jussi Ahola, Satu Linjamaa ja Keijo Kaleva.

Riikka Tallila

1.  Mi­ten La­ka­rin lei­rin­tä­a­lu­et­ta pi­täi­si ke­hit­tää ko­ko­nai­suu­te­na? Mitä sii­nä pi­täi­si muun mu­as­sa ot­taa huo­mi­oon?
2.  Sote-pal­ve­lut tuot­taa Pih­la­ja­lin­na 1.4. al­ka­en, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä etu­kä­teen? Osal­lis­tuit­ko Vir­roil­la asu­kas­ti­lai­suu­teen, mil­lai­set aja­tuk­set sii­tä jäi? (ky­sym­me tätä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, et­tei asia olen kun­ta­päät­tä­jien kä­sis­sä.)
3.  Vir­tain kau­pun­gin mer­kit­tä­vis­tä vi­ran­hal­ti­jois­ta on ir­ti­sa­nou­tu­nut ta­lous­joh­ta­ja Kai­sa Jaa­ti­nen. Myös kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­sen uu­ti­soi­tiin ha­ke­neen uut­ta työ­paik­kaa, mitä aja­tuk­sia asia he­rät­tää?
Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Ka­ha­vil­la

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Pete Törmä, Timo Voimala, Pauliina Salin, Jere Leppämäki ja Sari Kaleva sanovat kahvipöytänsä olevan niin tylsä, ettei se voi kiinnostaa ketään.

Tuija Veija

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Poh­jois-Pir­kan toi­mis­tol­la Vir­roil­la kah­vin­kei­tin po­ri­see use­am­man ker­ran päi­vän mit­taan. Kah­vi mais­tuu koko hen­ki­lö­kun­nal­le, teen juo­jia ei po­ru­kas­ta löy­dy.
Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Urheiluhieroja Marko O Arponen pohtii muun muassa sitä, miten vapaa-ajan asukkaat ja paikallistuotteet kohtaisivat parhaiten.

Tomi Korhonen

Yli 30 vuot­ta ur­hei­lu­hie­ro­ja­na toi­mi­nut Mar­ko O Ar­po­nen aloit­ti yri­tys­toi­min­tan­sa 3,5 vuot­ta sit­ten Vir­roil­la muut­ta­es­saan Hel­sin­gis­tä. Sitä en­nen hän on ol­lut pit­kään ke­sä­vir­to­lai­nen. Ur­hei­lu­hie­ro­ja Ar­po­sen yri­tys si­jait­see Vir­tain­tiel­lä.
Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Torielämää Virroilla 1977.

Torielämää Virroilla 1977.

Kuvat Kotiseutuarkisto

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Yrittäjä Riitta Kujala on palvellut asiakkaita Virtaintiellä vuodesta 1988 lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain­tien var­rel­la on pal­vel­lut jo vuo­si­kym­men­ten ajan va­lo­ku­vaus­lii­ke, joka on tal­len­ta­nut tu­han­sia ku­va­muis­to­ja vir­to­lai­sis­ta.
Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.
Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Hetkiä Virtaintien varrelta

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Nimismies Arvi O. Sario (vas.) rakennutti nykyisen Haapalan vuonna 1923. Valokuvassa koolla rakennusmiehet yhdessä rakennuttajan kanssa.

Sakari Anttilan arkisto

Ter­ve­tu­loa Vir­tain­tien var­rel­le! Nos­tal­gi­a­nur­kan ai­ka­mat­kal­la kur­ka­taan pai­kal­lis­his­to­ri­aan. Ku­va­ka­ru­sel­lin van­hat ku­vat pu­hu­koot puo­les­taan!
Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Suomen mestaruus tasoitti Donna POP-orkesterin tietä

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

Virtolainen bändi Donna voitti pop-orkestereiden Suomen mestaruuden ja kauppalanvaluuston kokouksessa bändin pojille ojennettiin ruskea kirjekuori, uutisoi Suomenselän Sanomat tammikuussa 1976.

SSS arkisto

Suo­men­se­län Sa­no­mat uu­ti­soi 22. tam­mi­kuu­ta 1976, et­tä jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä 1975 Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­ty­jen nuor­ten pop-or­kes­te­rei­den SM-kil­pai­luis­sa voi­ton saa­vut­ta­nut Don­na-bän­di sai rus­ke­an kir­je­kuo­ren kaup­pa­lan­val­tuus­ton ko­kouk­sen yh­tey­des­sä.
Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Ulla Eteläniemi

Lu­ki­jam­me

Eteläniemet lukevat Sanomia kännykältä

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Ulla Eteläniemi

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Erkki Eteläniemi ilahtui huomatessaan, että digilehti ilmestyy jo keskiviikkoiltana, mutta katsoo uutistarjonnan lähes päivittäin.

Ulla Eteläniemi

– Suo­men­se­län Sa­no­mat on tul­lut meil­le iät ja ajat. Äi­ti­ni ti­la­si pa­pe­ri­leh­den meil­le ai­koi­naan ja it­se olen jat­ka­nut ti­laus­ta myö­hem­min, Val­ke­a­kos­kel­la asu­va ker­too Erk­ki Ete­lä­nie­mi.
Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Mitä kuu­luu Tomi Met­tä­nen?

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettänen kertoo, että Tampereen seudun lätkä- ja sählyporukoissa on monta virtolaislähtöistä kaveria.

Tomi Mettäsen kotialbumi

– Vii­me vuon­na tä­hän sa­maa ai­kaan oli­sin vas­tan­nut, et­tä me­nos­sa on pai­na­jai­nen. Vuok­ra­nan­ta­ja täy­sin yl­lät­tä­en il­moit­ti, et­tä oli­si muu­ta­ma kuu­kau­si ai­kaa siir­tää ko­ko­nai­nen yri­tys ko­nei­neen, työn­te­ki­jöi­neen, kaik­ki­neen uu­teen osoit­tee­seen. Kor­vaa­vas­ta toi­mi­ti­las­ta­kaan ei ol­lut mi­tään tie­toa, niin us­ko vä­hän on ol­lut ko­e­tuk­sel­la, Kan­ga­sal­la me­tal­li­a­lan yri­tys­toi­min­taa pyö­rit­tä­vä Tomi Met­tä­nen vas­taa.
Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Nimp­pa­ri­san­ka­ri

Terhillä riittää työyhteisössä kaimoja

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Liedenpohjasta kotoisin oleva Terhi Herranen juhlistaa nimipäiväänsä työpäivän lomassa. Kasvatus- ja opetustoimen hallintosihteeri on tunnettu siitä, että nimipäivänä tarjolla on aina jotain pientä. Sylissä tuore perheenjäsen Pekka.

Tomi Herranen

Ni­mi­päi­vään­sä 6. hel­mi­kuu­ta viet­tä­vä Ter­hi Her­ra­nen työs­ken­te­lee Vir­tain kau­pun­gil­la kas­va­tus- ja ope­tus­toi­men hal­lin­to­sih­tee­ri­nä.
 Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kestopäällyste Järvi-Suomentielle

 Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

SSS:n arkisto

 Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

Makkaraojan risteyksessä oli vuoden 1975 syksyllä päällystetyöt menossa.

SSS:n arkisto

Kes­to­pääl­lys­te ete­ni hy­vää vauh­tia vuo­den 1975 syk­syl­lä Jär­vi-Suo­men­tiel­lä Vir­roil­le päin vä­lil­lä Vir­rat-Pa­lo­lam­pi.
Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Mitä kuu­luu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja?

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjalle urheilu on rakas harrastus ja pikajuoksu lempilaji.

Jouko Ylä-Liedenpohjan albumi

– Ei­pä täs­sä kum­moi­sem­paa, elä­ke­läi­sen ar­kea. Aa­mul­la pyyk­ki­tu­pa oli va­rat­tu­na ja nyt on jo pyy­kit hoi­det­tu­na. Olen sa­no­nut asu­va­ni Me­lar­ti­nin mä­el­lä, sil­lä sä­vel­tä­jä Erk­ki Me­lar­ti­nin hu­vi­la on ai­koi­naan ol­lut vie­rei­sel­lä ton­til­la. Täs­sä on myös Me­lar­ti­nin mu­kaan ni­met­ty katu ja puis­to, ker­toi­lee ko­to­aan Hel­sin­gin Pu­kin­mä­es­tä ta­voi­tet­tu Jou­ko Ylä-Lie­den­poh­ja.

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta

Ky­sy­tääs kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta -pals­tal­la si­vut­tiin täl­lä ker­taa muun mu­as­sa al­ka­nut­ta vuot­ta ja Tre­dun kou­lu­kiin­teis­tön ak­tii­vi­sen käy­tön ke­hi­tys­tä.
Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Mitä kuu­luu Ar­ja Haa­pa­lah­ti

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Arja Haapalahti pitää aktiivisesti yhteyttä virtolaisiin ystäviinsä ja osallistuu vapaaehtoistyöhön Hiekkarannan tansseissa.

Ritva Koro

Vir­to­lais­läh­töi­sen Ar­ja Haa­pa­lah­den pu­he­li­mes­ta he­läh­tää iloi­nen nau­ru, kun hän ker­toi­lee kuu­lu­mi­si­aan.
Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Koko maan kolmas poliisi­au­to­puhelin

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

Heinäkuussa 1975 uutisoitiin Virtain uuden poliisiauton saaneen autopuhelimen. Hienouden kerrottiin olevan maan kolmas koko maan poliisiautopuhelimista. Virka-ajoon olivat lähdössä konstaapelit Tapio Myllyniemi ja Juhani Immonen.

SSS:n arkisto

Hei­nä­kuus­sa 1975 uu­ti­soi­tiin Vir­tain uu­des­sa po­lii­si­au­tos­ta löy­ty­vän myös har­vi­nai­suu­den eli po­lii­si­au­to­pu­he­lin.
Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Valtuutetut kantavat huolta sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Huhtikuun alusta lähtien palvelut tuottaa Pihlajalinna Terveys Oy.

Kuvituskuva

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.
1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kun sopivaa ei löytynyt, tehtiin itse

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

1983 kerrottiin virtolaisten voimannäytteestä, joka oli saanut ensiesityksensä kolme vuotta aiemmin. Pertti Tammisen kirjoittama sävelteos Kantaatti kotiseudulle on Leena Leppäsen säveltämä. Mukana esityksessä olivat Virtain nais- ja mieskuorot sekä soitinyhtye.

SSS:n arkisto

Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.
Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tredun kiinteistö siirtyi Virtain kaupungin omistukseen. Toisen asteen koulutukseen toivotaan uusia tuulia.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.
Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Eräs heprealaiskirje

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Ilmari Haapoja pohtii, miten kirje on kulkeutunut hänelle vuonna 1963 näillä heprean kirjaimilla varustettuna?

Joi­ta­kin viik­ko­ja sit­ten Juk­ka-pap­pi ky­se­li täs­sä leh­des­sä hep­re­an osaa­jien pe­rään. Nyt ky­se­len mi­nä­kin tätä, kuka voi­si tul­ki­ta kir­jee­ni, lä­hin­nä kuin­ka kir­je on kul­keu­tu­nut mi­nul­le näil­lä hep­re­an kir­jai­mil­la va­rus­tet­tu­na?
Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Valtuutettu vastaa

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Perinnekylän valaistus saa kehuja valtuutetuilta, mutta myös keskustan jouluvaloihin on toivottu uudistamista.

Tuija Veija

Ky­sym­me Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la val­tuu­tet­tu­jen ja va­ra­val­tuu­tet­tu­jen hen­ki­lö­koh­tais­ta mie­li­pi­det­tä. Ky­sy­myk­set ja vas­taa­jat va­li­taan eri puo­lu­eis­ta sa­tun­nai­so­tan­nal­la vuo­ro­tel­len, niin et­tä kaik­ki val­tuu­te­tut pää­se­vät vas­taa­maan eri ai­hei­siin.
Mitä ha­lu­ai­sit ky­syä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­ta? Vink­kaa toi­mi­tuk­sel­le.
Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Vuosituhat vaihtui Virroilla, olitko paikalla?

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

Vuosituhannen vaihdetta juhlittiin Virroilla iloisen riehakkaasti. Liikuntahallilla järjestettiin suurimmat juhlat, joissa kerrottiin olleen paikalla jopa toista tuhatta ihmistä.

SSS:n arkisto

Vir­tain Ro­ta­rei­den ja Vir­tain kau­pun­gin jär­jes­tä­miin juh­liin lii­kun­ta­hal­lil­le ker­rot­tiin osal­lis­tu­neen tois­ta­tu­hat­ta ih­mis­tä. Tätä päi­vää ja tu­le­vai­suut­ta edus­ti mul­ti­me­dia ja laa­ja­kan­kaal­la näh­tiin niin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den pu­heen­vuo­rot kuin Kar­hun tie -esi­tys. Mul­ti­me­di­as­ta vas­ta­si Poh­jois-Pir­kan­maan kou­lu­tu­sins­ti­tuut­ti.
Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Nos­tal­gi­a­nurk­ka

Kaupun­ki­suun­nitelma vuodelta 1859

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Jos Virtain kaupunkisuunnitelma vuodelta 1859 olisi mennyt läpi, tori sijaitsisi nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla.

Kansallisarkisto

Ar­to Ala-Heik­ki­lä toi toi­mi­tuk­seen kol­me van­haa kart­taa ja muis­te­li kuul­leen­sa pik­ku­poi­ka­na, et­tä Vir­tain kau­pun­kia oli­si suun­ni­tel­tu pait­si Ka­let­to­man­lah­den ran­nal­le, myös Ko­ron­ky­lään ja Här­kö­seen. 
Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Mitä kuu­luu Ai­mo Vii­tiö?

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Aimo Viitiö oli viime kesänäkin lakkasuolla vaimonsa kanssa. Suolla rämpiminen ja lakkojen etsiminen oli käynyt kuntojumpasta.

Kuvat Vuokko Viitiö

 – Kii­tos, ihan hy­vää. Elä­ke­päi­viä täs­sä vai­mon kans­sa kah­des­taan vie­te­tään ja hoi­del­laan oma­ko­ti­ta­loon liit­ty­viä vel­voit­tei­ta, vas­taa Ai­mo Vii­tiö.