Kan­taat­ti ko­ti­seu­dul­le -kan­taa­tiin juu­ret yl­tä­vät vuo­teen 1979, jol­loin kan­sa­lai­so­pis­ton reh­to­ri­na toi­mi­nut Pert­ti Tam­mi­nen suun­nit­te­li opis­ton seu­raa­van vuo­den alus­sa pi­det­tä­vän 20-vuo­tis­juh­lan oh­jel­maa.

Tam­mi­nen kes­kus­te­li nais­kuo­ron joh­ta­jan Lee­na Lep­pä­sen kans­sa asi­as­ta. Kum­pi­kin ta­hoil­laan ha­es­ke­li­vat juh­la­vaa kan­taat­tia, kun so­pi­vaa ei löy­ty­nyt, eh­dot­ti Tam­mi­nen, et­tä teh­dään it­se sel­lai­nen. Muu­ta­man vii­kon pääs­tä täs­tä oli hän oli kir­joit­ta­nut jo en­sim­mäi­sen neljs­tä värs­sys­tä.

– Olin 30 vuot­ta kul­ke­nut Vir­tain sa­lo­ja ja ve­siä, kiin­ty­nyt sen mai­se­miin ja ih­mi­siin. Joh­da­tel­les­sa­ni opis­ton pe­rin­ne­työn­pii­re­jä, oli tie­don mää­rä ja tun­teen voi­ma saa­nut li­sää lau­taus­ta, ker­toi Pert­ti Tam­mi­nen lo­ka­kuus­sa 1983 Sa­no­mien haas­tat­te­lus­sa.

– Lop­pu­jen lo­puk­si meil­le tuli mel­koi­nen ai­ka­pu­la, en­kä vie­lä­kään lak­kaa ih­met­te­le­mäs­tä mis­tä Lee­na Lep­pä­sel­lä riit­ti hil­jai­sia het­kiä luo­da kan­taat­ti sä­ve­lik­si, so­vit­taa se se­ka­kuo­rol­le ja kir­joit­taa vie­lä soi­ti­nyh­ty­een­kin osat, Tam­mi­nen poh­ti tul­loin.

Kotiseutukantaatin toinen värssy.