Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Äijännevalla sijaitsevat Tinden Talli ja Katrin Talli tekevät tiivistä yhteistyötä. Tiina Levanderin (vas.) vieressä varsa Nevan Kaunotar, Katri Poukkulan vieressä tamma Tähen Usvatar.

Piia Hirviniemi

RAN­TA­KUN­TA JA ÄI­JÄN­NE­VA

Kylän heppatallit tiiviissä yhteistyössä

Vir­tain Äi­jän­ne­van maa­lais­mai­se­mis­sa ajel­les­sa ei voi ol­la huo­maa­mat­ta lai­tu­mil­la käys­ken­te­le­viä he­vo­sia. Ky­läl­lä si­jait­see lä­hek­käin kak­si tal­lia, Tin­den Tal­li ja Kat­rin Tal­li, joi­den asu­kit ter­veh­ti­vät ohi­kul­ki­joi­ta ute­li­ail­la kat­seil­laan.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Minna Vapa ja Anssi Luodes viihtyvät Kummunmäen rauhallisessa ympäristössä kokeiltuaan asumista myös kaupungin hälinässä. Nyt he tuntevat olevansa kotona.He ovat saaneet lahjaksi taulun, joka kertoo Viikerin talon vaiheista ja entisistä omistajista.

Kuvat Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Muutto Kummunmäelle oli luonteva ratkaisu

Sa­ta­vuo­ti­aan hir­si­ta­lon pi­ha­maal­la tu­li­jaa ter­veh­ti­vät suu­ri kuu­si­van­hus, kas­vi­huo­ne ja las­ten kes­ken jää­neet lei­kit san­koi­neen ja la­pi­oi­neen. Tu­van ta­kas­sa räis­ky­vä val­kea läm­mit­tää pit­kän pöy­dän ää­res­sä is­tu­jia. Ta­los­sa asuu rau­ha ja sees­tei­syys, vaik­ka lap­si­per­heen elä­mi­sen jäl­jet nä­ky­vät.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Kotita­lous­kurssilta oppia elämään

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Äijännevan koululla pidetyn kotitalouskurssin tyttöjä vuonna 1958: Anja Särkänlahti (vas.), Kyllikki Mäkinen, Sirkka Tanhua-Tyrkkö, Tuula Kaskela, Raija Irjala, Anneli Hintala, Eila Nevala ja Helena Mäkinen.

Tuula Kaskelan albumi.

Äi­jän­ne­van kou­lul­la jär­jes­tet­tiin ai­na­kin 1950-lu­vul­la ko­ti­ta­lous­kurs­se­ja, jot­ka liit­tyi­vät kan­sa­lais­kou­lun tyt­tö­jen op­pi­mää­rään.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Koulu on edelleen kylän keskus

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Reijo Kuosa ja Keijo Niemi viihtyvät Äijännevalla. Koulun sisäänkäynti on molemmille tuttu vuosikymmenten takaa omilta kansakouluvuosilta.

Tuija Veija

Kun Äi­jän­ne­van kou­lu lak­kau­tet­tiin 31. hei­nä­kuu­ta 2006, päät­ti jouk­ko ky­län mie­hiä tart­tua toi­meen ja var­mis­taa, et­tä ky­läl­lä säi­lyy ky­lä­läis­ten it­sen­sä hal­lin­noi­ma ko­koon­tu­mis­paik­ka. Niin­pä Ka­le­vi Sep­pä­lä, Kei­jo Nie­mi, Mark­ku Sep­pä­lä ja Pau­li Kal­li­o­mä­ki pe­rus­ti­vat Äi­jän­ne­van Kiin­teis­töt Oy:n joka lu­nas­ti kou­lu­ra­ken­nuk­sen Vir­tain kau­pun­gil­ta.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Piia Hirviniemi

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Onnistumisen ilo on jokaisen tunnin tavoite

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Piia Hirviniemi

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Syksyn ensimmäiselle Gospel-lattarit -tunnille Virroille oli lähtenyt kahdeksan innokasta osallistujaa. Ohjaaja Erja Lempinen (oik.) kertoo, että seuraavan kerran tanssitaan yhdessä torstaina 12. syyskuuta.

Piia Hirviniemi

Vii­me vii­kon tors­tai­na Vir­tain seu­ra­kun­ta­ta­lol­la lii­kut­tiin tans­sin as­ke­lin Gos­pel-lat­ta­rei­den mer­keis­sä. Mu­kaan­sa­tem­paa­van mu­sii­kin tah­dis­sa pis­tet­tiin krop­pa liik­keel­le ja hiki pin­taan.

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Kuu­lu­mi­sia kou­lun­mar­kil­ta

Tunne- ja turvataitojen opettaminen on pitkäjänteistä työtä

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Virtain koulujen  henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Virtain koulujen henkilökunnan ensimmäinen koulutus järjestettiin viime keväänä. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena ja kouluttajana toimi Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen. Koulutusta jatketaan lähiopetuksena ensi viikolla.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin pe­ru­so­pe­tuk­ses­sa al­koi lu­ku­vuo­den alus­sa tun­ne- ja tur­va­tai­to­jen ope­tus 1.-, sekä 3.–6.luo­kil­la, jois­sa luo­ka­no­pet­ta­jat vas­taa­vat ope­tuk­ses­ta. Tun­ne- ja tur­va­tai­to­kas­va­tus to­teu­te­taan ala­kou­lus­sa oma­na op­pi­tun­ti­naan ikä­ta­son mu­kaan. Ylä­kou­lul­la ope­tus jär­jes­te­tään ter­veys­tie­don ja op­pi­laa­noh­jauk­sen tun­neil­la.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Kuvat Piia Hirviniemi

Kuu­lu­mi­sia kou­lun­mar­kil­ta

Vaskiveden koulun uusi ope nauttii kyläkoulun hengestä

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Vaskiveden koulun 5. –6.-luokan uusi opettaja Sonja Niinikoski ihastui koulun miljööseen, josta hänen mieleensä tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Sonjan luokassa on oppilaita yhteensä 14, koko koulussa 29. Koulunjohtajana toimii Marjaana Martin.

Kuvat Piia Hirviniemi

An­na sun va­lo­si lois­taa, lu­kee sy­dä­men kera Vas­ki­ve­den kou­lun vii­des- ja kuu­des­luok­ka­lais­ten luo­kas­sa tau­lul­la.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Ihmisrakas Vili-koira nauttii vesipelastuksesta

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Vesipelastus on Vilin ja omistaja Marjaana Ahosen hyvän mielen harrastus. Kesä on kulunut rakkaan harrastuksen parissa taitoja hioen.

Riikka Tallila

Py­re­neit­ten­koi­ran ja kul­tai­sen­nou­ta­jan ro­tua omaa­va 4-vuo­ti­as Vili on tot­tu­nut ve­si­pe­las­tuk­sen har­ras­ta­ja. Koi­ran omis­ta­ja Mar­jaa­na Aho­nen löy­si la­jin sat­tu­mal­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Petter Nissen

Yh­des­sä vir­ke­ä­nä

Ville Ristolainen perhokalasti SM-kultaa

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Petter Nissen

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Ville Ristolainen on aloittanut perhokalastuksen aikoinaan Virroilla, ja edustaa edelleen Virtain Urheilukalastajia.

Petter Nissen

Vir­roil­ta läh­töi­sin ole­va, ny­ky­ään per­heen­sä kans­sa Kei­te­leen ran­nal­la Ää­ne­kos­kel­la asu­va ja Vir­tain Ur­hei­lu­ka­las­ta­jia edus­ta­va Vil­le Ris­to­lai­nen on voit­ta­nut per­ho­ka­las­tuk­sen SM-kul­taa.

Terttu Kalliomäki-Tallilan mielestä rotinat ovat loistava keksintö.

Terttu Kalliomäki-Tallilan mielestä rotinat ovat loistava keksintö.

Naa­pu­ri­a­pu = naa­pu­ri­so­pu

Rotinoilla tuodaan hyvää mieltä

Terttu Kalliomäki-Tallilan mielestä rotinat ovat loistava keksintö.

Terttu Kalliomäki-Tallilan mielestä rotinat ovat loistava keksintö.

Terttu Kalliomäki-Tallilan mielestä rotinat ovat loistava keksintö.

Terttu Kalliomäki-Tallilan mielestä rotinat ovat loistava keksintö.

Kun per­hee­seen on syn­ty­nyt pie­no­kai­nen, on eri puo­lil­la Suo­mea vie­ty vas­ta­syn­ty­neen äi­dil­le tu­li­ai­sik­si ruo­ka­lah­jo­ja, eli ro­ti­noi­ta.

Marja ja Kauno Kujala asuvat muutaman kilometrin päässä vanhasta kuntarajakyltistä Ruoveden puolella. Asiointisuunta on kuitenkin useimmiten Virroille.

Marja ja Kauno Kujala asuvat muutaman kilometrin päässä vanhasta kuntarajakyltistä Ruoveden puolella. Asiointisuunta on kuitenkin useimmiten Virroille.

Tuija Veija

Vir­roil­la ja vie­res­sä

”Kuntarajan voisi poistaa”

Marja ja Kauno Kujala asuvat muutaman kilometrin päässä vanhasta kuntarajakyltistä Ruoveden puolella. Asiointisuunta on kuitenkin useimmiten Virroille.

Marja ja Kauno Kujala asuvat muutaman kilometrin päässä vanhasta kuntarajakyltistä Ruoveden puolella. Asiointisuunta on kuitenkin useimmiten Virroille.

Tuija Veija

Marja ja Kauno Kujala asuvat muutaman kilometrin päässä vanhasta kuntarajakyltistä Ruoveden puolella. Asiointisuunta on kuitenkin useimmiten Virroille.

Marja ja Kauno Kujala asuvat muutaman kilometrin päässä vanhasta kuntarajakyltistä Ruoveden puolella. Asiointisuunta on kuitenkin useimmiten Virroille.

Tuija Veija

Mar­ja ja Kau­no Ku­ja­la luon­neh­ti­vat it­se­ään ul­ko­vir­to­lai­sik­si. He asu­vat Ruo­ve­del­lä Ku­kon­poh­jan­ky­läs­sä Rau­ta­lah­des­sa. Ko­ti­ti­la ra­joit­tuu Vir­tain Jääh­dys­poh­jan Nuut­ti­lan­ky­län met­siin.