Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Anne Kukkonen

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Anne Kukkonen

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Killinkosken koulun oppilaskunnan hallitus: Heljä, Anni V, Senni, Milja, Josefiina ja Anni S.

Anne Kukkonen

Uu­tis­ten viik­ko

Koulupäivän jälkeen kokoonnuttiin hengailemaan 

Hen­gai­luil­lan suun­nit­te­li ja kek­si Kil­lin­kos­ken­kou­lun op­pi­las­kun­nan­hal­li­tus. Hen­gai­luil­ta pi­det­tiin Kil­lin­kos­ken kou­lul­la. Hen­gai­luil­ta al­koi kel­lo 15.00 ja lop­pui kel­lo 19.30. 

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Sofia N., Sofia L. Sekä Niilo ja Rico kokoavat tekemiään laskutoimituksia tarinaksi.

Kuvat Niina Ketomäki

Uu­tis­ten viik­ko

Kolmas­luok­ka­laisten koulupäivä numeroiden valossa

Tie­sit­kö, et­tä kou­lul­le si­sään ylä­ker­taan tul­les­sa rap­pu­sia on ai­na 25? Par­haim­pa­na päi­vä­nä me kii­pe­äm­me ne yli 12 ker­taa. Lii­kun­ta­tun­nil­la pe­lat­tiin ko­ri­pal­loa ja säh­lyä. Ko­re­ja tuli vain 5 ja maa­le­ja 0.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Kuva Niina Ketomäki

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Kuva Niina Ketomäki

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Toimittajat työstämässä haastattelun antia.

Kuva Niina Ketomäki

Uu­tis­ten viik­ko

Itse ideoitu ja toteutettu

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun 3.-luok­ka­lais­ten yh­te­nä kan­ta­va­na tee­ma­na oli op­pi­lai­den vah­va osal­li­suus Uu­tis­ten vii­kon pro­jek­tiin alus­ta läh­tien. He oli­vat it­se suun­ni­tel­leet, kei­tä ha­lu­ai­si­vat haas­ta­tel­la ja mil­lai­sia ky­sy­myk­siä esit­tää.

Loistava paikka on valloitettu.

Loistava paikka on valloitettu.

Kuvat Sanna Söyrinki

Uu­tis­ten viik­ko

Luokkamme lempipaikat Kotalan metsissä

Loistava paikka on valloitettu.

Loistava paikka on valloitettu.

Kuvat Sanna Söyrinki

Loistava paikka on valloitettu.

Loistava paikka on valloitettu.

Kuvat Sanna Söyrinki

Ko­ta­lan kou­lun es­ka­rit, eka-, toka- ja kol­mas­luok­ka­lai­set viet­tä­vät joka per­jan­tai aa­mu­päi­vän met­säs­sä. Sin­ne men­nään au­rin­gon­pais­tees­sa, sa­tees­sa, lu­mi­py­rys­sä ja pak­ka­ses­sa.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Sanni Järvinen muuntaa luontoa neuleeksi

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Pikamuotia vastustavan neulesuunnittelija Sanni Järvisen harrastuksesta tulikin ammatti. Nyt hän suunnittelee neuleohjeita, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuvat Sanni Järvinen

– Olin ala­kou­lu­lai­nen, kun is­tuin lau­an­tai­aa­mu­na lat­ti­al­la ja tu­sa­sin jä­mä­lan­ko­jen kans­sa, joi­ta olin saa­nut mum­mol­ta­ni. Opet­te­lin pal­mi­koi­den te­ke­mis­tä ja kat­soin mal­lia äi­din kä­si­työ­kir­jois­ta, ko­kei­lin kai­ken­lais­ta. Neu­loin ja virk­ka­sin, muis­te­lee ny­kyi­sin neu­le­suun­nit­te­li­ja­na ni­mel­lä San­ni Pau­lii­na tun­net­tu ja omaa yri­tys­tään San­ni Pau­lii­na De­signs Oy:tä luot­saa­va San­ni Jär­vi­nen.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Kuvat Mikael Tuulio

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Alppihiihto vaatii tekniikkaa ja kulhollisen kisapuuroa

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Kuvat Mikael Tuulio

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Nuori alppihiihtäjä Kaarlo Rantala harrastaa alppihiihdon kaikkia lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.

Kuvat Mikael Tuulio

12-vuo­ti­as vir­to­lai­nen Kaar­lo Ran­ta­la on har­ras­ta­nut alp­pi­hiih­toa jo kuu­den vuo­den ajan, ja kil­pail­lut sii­nä vuo­des­ta 2021 läh­tien.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

Riikka Tallila

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Legendaariselta BC:ltä tulee mestareita

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

Riikka Tallila

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

BC:n pitkäaikaiset jäsenet Asko Lähteenmaa (vas.), Petri Niemi, Arto Rantala (takana ) käyvät vääntämässä rautaa 3–5 kertaa viikossa. Rantala ja Niemi ovat käyneet samalla salilla jo 40 vuotta. Lähteenmaa ja Niemi puolestaan valmistautuvat parhaillaan helmikuussa käytäviin penkkipunnerruksen SM-kisoihin Tampereella, joista molemmilla on mitalinväriset odotukset.

Riikka Tallila

Pit­kän his­to­ri­an omaa­val­la BC:n sa­lil­la Nal­le­las­sa voi­man­nos­to on yk­kös­jut­tu, siel­tä ei löy­dy juok­su­mat­toa ei­kä kin­tun­ve­ny­tys­lai­tet­ta. Sen si­jaan voi­ma­har­joit­te­luun riit­tä­vät penk­ki, tal­ja ja voi­ma­häk­ki.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Tuija Veija

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Talvella avantoon, vaikka taksilla

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Tuija Veija

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Jyri Ilyashenkolle uiminen luonnonvesissä on itsestään selvää ympäri vuoden. Laivarannan avanto on ahkerassa käytössä.

Tuija Veija

– Kol­me vuot­ta ja 20 päi­vää, eli 1 116 päi­vää, las­kee Uk­rai­nas­ta Pet­ros­koin kaut­ta Vir­roil­le muut­ta­nut Yu­riy, suo­ma­lai­sit­tain Jyri Ily­as­hen­ko.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Kuvat Terhi Hintala

Har­ras­tuk­sien hel­miä

Pienessä mittakaavassa rakentuu suuri ilo

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Kuvat Terhi Hintala

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Terhi Hintala sai kymmenen vuotta sitten lahjaksi suuren nukkekodin, jossa oli vain seinät kasattuna. Vuosien työn ja mielikuvituksen myötä talo on täyttynyt elämällä ja tarinoilla.

Kuvat Terhi Hintala

Vir­tain Vas­ki­ve­del­lä asu­van ne­li­kymp­pi­sen Ter­hi Hin­ta­lan ar­ki on täyn­nä elä­mää. Per­hee­seen kuu­luu puo­li­so sekä 3-, 9- ja 13-vuo­ti­aat lap­set, ja päi­vät ku­lu­vat pit­käl­ti työn ja per­heen sekä las­ten har­ras­tus­ten pa­ris­sa.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Seu­ra­toi­mi­jat

Sydän sykkii sinikeltaiselle seuralle

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Tanja Sihvosen ohjauksessa on jo toinen sukupolvi. – Siinä vaiheessa, kun urheilukouluuni on tulossa kolmannen sukupolven lapsia, niin lupaan varmasti väistyä kokonaan sivuun. Ehkä tuolloin jatkan vielä kuuluttamista, sillä se on talkootöistä niitä yksiä mieluisimmista.

Veera Sihvonen

Hän al­koi ur­heil­la seu­ras­sa 1980-lu­vul­la ja en­nen ur­hei­lu-uran­sa lop­pua Sih­vo­nen ryh­tyi oh­jaa­jak­si ja seu­ra­toi­mi­jak­si 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­mi­jat

Mukana Virtain urheiluelämässä monella rintamalla

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu ei koe seuratoimintaa raskaaksi, vaikka myöntää, että se väsyttää välillä. – Nämä on varmaan niitä kuuluisia ruuhkavuosia.

Sari Kolu

Seu­ra­toi­min­ta on tut­tua Sari Ko­lul­le. Hän on mu­ka­na use­am­mas­sa vir­to­lai­ses­sa seu­ras­sa ja kan­taa vas­tuu­ta mo­ni­puo­li­ses­ti niin hal­lin­nos­sa kuin val­men­nuk­ses­sa­kin.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Seu­ra­toi­mi­jat

Sisäinen palo ei sammu

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski nauttii seuratyöstään Sykkeessä, joka on vuonna 1947 perustettu koko perheen liikuntaseura.

Sonja Niinikoski

Ar­ki­aa­mui­sin kel­lo kuu­si Son­ja Nii­ni­kos­ki ot­taa aa­mu­puu­ron lau­ta­sel­le ja aloit­taa te­ke­mään Vir­tain Syk­keen töi­tä.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Seu­ra­toi­mi­jat

Lasten liikunta sydämen asiana

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Virtain Veikkojen U11-joukkuetta valmentava Eeva Antila (keskellä) oli joukkueensa kanssa viime kesänä Power Cupin lentopalloturnauksessa.

Ee­va An­ti­la aloit­ti len­to­pal­lon pe­laa­mi­sen jo lap­se­na Vir­tain Veik­ko­jen ri­veis­sä, sil­lä hä­nen äi­tin­sä toi­mi tuol­loin seu­ras­sa val­men­ta­ja­na. Seu­ra tuli sitä kaut­ta An­ti­lal­le tu­tuk­si, ja on kul­ke­nut sii­tä as­ti hä­nen elä­mäs­sään mu­ka­na.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Seu­ra­toi­mi­jat

Seurassa jokainen tekijä on tärkeä

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

FC Pallokarhuissa valmentajana toimiva Tuomas Liikala kertoo, että heidän seurassaan Palloliiton lisenssejä on 164 lapsella ja nuorella. Seuralla on tänä vuonna juhlavuosi, sillä se täyttää 20 vuotta.

Tuomas Liikala

Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ur­hei­lu­seu­ro­jen ar­ki elää pit­käl­ti va­paa­eh­tois­ten va­ras­sa. Vaik­ka mo­nes­sa seu­ras­sa vas­tuu saat­taa ka­sau­tua pie­nel­le ydin­po­ru­kal­le, on ar­ki täyn­nä iloa, yh­tei­söl­li­syyt­tä ja te­ke­mi­sen mei­nin­kiä.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Kuvat Tuija Veija

Siek­ki­nen

Parasta on, kun ei tapahdu mitään erikoista

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Kuvat Tuija Veija

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Syksyn pimeys ei haittaa Kati Mallatia, hän saa valoa työskennellessään kaiket päivät ulkosalla. Pimeyttä torjumaan hän kuitenkin laittaa koristeita ja virittelee valoja pitkin pihaa.

Kuvat Tuija Veija

Mal­la­tin rat­su­ti­lan pi­has­sa he­vo­set ter­veh­ti­vät vie­ras­ta nyö­kyt­te­le­mäl­lä pi­ha­tar­hois­saan. Au­tos­ta nous­tes­sa vas­taan lön­tys­te­lee iäk­kään nä­köi­nen lab­ra­do­rin­nou­ta­ja, joka hau­kah­taa muu­ta­man ker­ran ja tu­lee näyt­tä­mään tie­tä koh­ti avoin­na ole­vaa tal­lin ovea.

Jyrki Myllyaho aloitti oman yritystoiminnan viime vuonna. Työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä Siekkisessä.

Jyrki Myllyaho aloitti oman yritystoiminnan viime vuonna. Työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä Siekkisessä.

Piia Hirviniemi

Siek­ki­nen

Arki rullaa Siekkisen rauhassa

Jyrki Myllyaho aloitti oman yritystoiminnan viime vuonna. Työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä Siekkisessä.

Jyrki Myllyaho aloitti oman yritystoiminnan viime vuonna. Työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä Siekkisessä.

Piia Hirviniemi

Jyrki Myllyaho aloitti oman yritystoiminnan viime vuonna. Työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä Siekkisessä.

Jyrki Myllyaho aloitti oman yritystoiminnan viime vuonna. Työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä Siekkisessä.

Piia Hirviniemi

Vaik­ka yrit­tä­jä­per­heen elä­mä on hek­tis­tä, ja te­ke­mis­tä riit­tää vuo­den jo­kai­sel­le päi­väl­le, on ar­ki aset­tu­nut uo­miin­sa ja saa­tu hy­vin su­ju­maan.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Ystävyys on kestänyt vuosikymmeniä

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Riitta Leppänen, Irja Rantanen ja Liisa Ylä-Mononen ovat kukin vuorollaan toimineet diakoniatoimikunnan vastuuhenkilöinä ja tehneet vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä kylän ikäihmisten hyväksi.

Tuija Veija

Siek­ki­sen ikäih­mi­sis­tä suu­rin osa on yk­sin elä­viä nai­sia, joi­den kes­ki­näi­nen ys­tä­vyys on kes­tä­nyt vuo­si­kym­me­niä. Di­a­ko­ni­a­toi­mi­kun­taa ei vi­ral­li­ses­ti ole, mut­ta päi­vä­pii­riä pi­de­tään ai­na sil­loin täl­löin, sitä or­ga­ni­soi ny­kyi­sin Riit­ta Lep­pä­nen

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Metsolan suoraa sanottiin Kirkkonevaksi

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Rakel Leppänen ja Marja Laitinen ystävystyivät, kun Laitisen perhe muutti kylään 1990-luvulla. Mukavia muistoja on vuosien varrella kertynyt paljon.

Tuija Veija

Ra­kel Lep­pä­nen muis­te­lee en­sim­mäi­siä käyn­te­jään Siek­ki­ses­sä 1960-lu­vul­la. Hän oli myö­hään syk­syl­lä aloit­ta­nut työt Vir­tain Kaup­pa­kun­nas­sa teks­tii­li­o­sas­tol­la.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Siek­ki­nen

Etsimme kotipihaa, jossa kääntyisi kuorma-autokin

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Taina ja Mikko Nevanpää liikkuvat mielellään lähes päivittäin, heidät voi tavata sauvakävelyllä tai pyöräilemässä. – Pyöräretki järven ympäri on 16 kilometriä ja Paavolantien lenkki 2,5 kilometriä, he laskevat.

Riikka Tallila

– Et­sim­me sil­loin pa­ri­kymp­pi­si­nä Vir­roil­ta omaa ta­loa ja pi­haa, jo­hon mah­tui­si kuor­ma-au­to­kin kään­ty­mään. Sit­ten tämä tuli myyn­tiin. Talo oli pie­ni, mut­ta pe­rus­kor­ja­sim­me ja laa­jen­sim­me sitä.

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Siekkisen maisemia

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

 Siekkinen vuonna 2016.

 Siekkinen vuonna 2016.

Mira Jokinen

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Helsinki löytyi Ellilästä

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Rautatie on oleellinen osa Siekkisen maisemaa.

Tuija Veija

– Hu­vit­ta­vaa on, et­tä sel­lais­ta vi­ral­lis­ta ky­lää kuin Siek­ki­nen ei ole ole­mas­sa­kaan, vaan tämä on Vir­tain ky­lää, sel­vit­tää Lii­sa Ylä-Mo­no­nen, joka tuli ky­lään Jääh­dys­ky­läs­tä Veh­ka­nie­men emän­näk­si 1965. 

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­nen

Onko riihimökki Siekkisen vanhin rakennus?

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Vanha riihestä tehty mökki taipuu moneksi, sen ikähaitari voi olla jopa 200–300 vuoden välillä.

Kuvat Mira Jokinen

Siek­ki­ses­sä si­jait­se­va Ir­ja Ran­ta­sen per­heen mö­kin ar­vel­laan ole­van Siek­ki­sen van­hin ra­ken­nus. Ikä­hai­ta­ri saat­taa ol­la 200–300 vuo­den vä­lil­lä.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siek­ki­nen

Vanhalla koululla on hyvä hengittää

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Siekkisen koulu on säilyttänyt ryhtinsä vuosikymmenten saatossa. Marja Laitinen huolehtii, että piha on valmiina talven tuloon.

Tuija Veija

Kou­lu on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ky­län kes­kus, näin se oli Siek­ki­ses­sä­kin vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Ny­kyi­sin kou­lu­ra­ken­nus on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja Mar­ja Lai­ti­sen koti.

Tiina Perämäki toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi Virroille ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus jutella ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Tiina Perämäki toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi Virroille ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus jutella ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Pienelläkin yrityksellä on suuri merkitys

Tiina Perämäki toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi Virroille ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus jutella ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Tiina Perämäki toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi Virroille ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus jutella ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Tuija Veija

Tiina Perämäki toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi Virroille ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus jutella ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Tiina Perämäki toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi Virroille ja kannustaa yrittäjiä osallistumaan kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus jutella ajankohtaisista asioista sekä verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Tuija Veija

– Vir­roil­la on jo pit­kän ai­kaa pe­rus­tet­tu kes­ki­mää­rin 30 yri­tys­tä vuo­sit­tain. Toi­saal­ta myös jon­kin ver­ran yri­tyk­siä lo­pet­taa toi­min­tan­sa. Aloit­ta­via yrit­tä­jiä on kui­ten­kin hie­man enem­män kuin lo­pet­ta­via, ker­too Vir­tain elin­voi­ma­pääl­lik­kö Tii­na Pe­rä­mä­ki.

Virtain Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Kivelä (vas.) toivottaa Virtain yrittäjille ja kaikille muillekin lukijoille entistä parempaa tulevaisuutta. – Pidetään tämä kylä elinvoimaisena jatkossakin! Kivelän kanssa kuvassa oleva Eetu Hintala on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2017 lähtien, ja osakkaana vuodesta 2024.

Virtain Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Kivelä (vas.) toivottaa Virtain yrittäjille ja kaikille muillekin lukijoille entistä parempaa tulevaisuutta. – Pidetään tämä kylä elinvoimaisena jatkossakin! Kivelän kanssa kuvassa oleva Eetu Hintala on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2017 lähtien, ja osakkaana vuodesta 2024.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Yrityksen toiminta ei lepää yhden tukijalan varassa

Virtain Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Kivelä (vas.) toivottaa Virtain yrittäjille ja kaikille muillekin lukijoille entistä parempaa tulevaisuutta. – Pidetään tämä kylä elinvoimaisena jatkossakin! Kivelän kanssa kuvassa oleva Eetu Hintala on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2017 lähtien, ja osakkaana vuodesta 2024.

Virtain Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Kivelä (vas.) toivottaa Virtain yrittäjille ja kaikille muillekin lukijoille entistä parempaa tulevaisuutta. – Pidetään tämä kylä elinvoimaisena jatkossakin! Kivelän kanssa kuvassa oleva Eetu Hintala on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2017 lähtien, ja osakkaana vuodesta 2024.

Piia Hirviniemi

Virtain Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Kivelä (vas.) toivottaa Virtain yrittäjille ja kaikille muillekin lukijoille entistä parempaa tulevaisuutta. – Pidetään tämä kylä elinvoimaisena jatkossakin! Kivelän kanssa kuvassa oleva Eetu Hintala on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2017 lähtien, ja osakkaana vuodesta 2024.

Virtain Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Kivelä (vas.) toivottaa Virtain yrittäjille ja kaikille muillekin lukijoille entistä parempaa tulevaisuutta. – Pidetään tämä kylä elinvoimaisena jatkossakin! Kivelän kanssa kuvassa oleva Eetu Hintala on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2017 lähtien, ja osakkaana vuodesta 2024.

Piia Hirviniemi

– Mo­ni­puo­li­nen pal­ve­lu­tar­jon­ta, osaa­va hen­ki­lö­kun­ta ja hy­vät yh­teis­työ­kump­pa­nit ovat ol­leet toi­min­tam­me pit­kän his­to­ri­an taus­tal­la, to­te­aa Vir­tain Kiin­teis­tö­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Ant­ti Ki­ve­lä.

Timo Lesonen pienimmän muuraamansa pönttöuunin vieressä. Uunin on asiakas itse maalannut punaiseksi, mutta punaisia kuoria saa myös tehdasvalmisteisina.

Timo Lesonen pienimmän muuraamansa pönttöuunin vieressä. Uunin on asiakas itse maalannut punaiseksi, mutta punaisia kuoria saa myös tehdasvalmisteisina.

Timo Lesonen

Yrit­tä­jät

Pönttöuunien kysyntä yllätti remonttimiehen

Timo Lesonen pienimmän muuraamansa pönttöuunin vieressä. Uunin on asiakas itse maalannut punaiseksi, mutta punaisia kuoria saa myös tehdasvalmisteisina.

Timo Lesonen pienimmän muuraamansa pönttöuunin vieressä. Uunin on asiakas itse maalannut punaiseksi, mutta punaisia kuoria saa myös tehdasvalmisteisina.

Timo Lesonen

Timo Lesonen pienimmän muuraamansa pönttöuunin vieressä. Uunin on asiakas itse maalannut punaiseksi, mutta punaisia kuoria saa myös tehdasvalmisteisina.

Timo Lesonen pienimmän muuraamansa pönttöuunin vieressä. Uunin on asiakas itse maalannut punaiseksi, mutta punaisia kuoria saa myös tehdasvalmisteisina.

Timo Lesonen

Ti­mon Re­mont­ti ja Ra­ken­nus -toi­mi­ni­men yrit­tä­jä Timo Le­so­nen le­vit­tää laas­tia sei­nään Vir­tain kes­kus­tas­sa si­jait­se­vas­sa asun­nos­sa. Me­neil­lään on kyl­py­huo­neen laa­toi­tus ja koko asun­non täy­del­li­nen re­mont­ti.

Yrit­tä­jät

Puolus­tus­han­kinnat kiinnostavat myös virtolai­sy­ri­tyksiä 

Vir­tain kau­pun­ki oli mu­ka­na Puo­lus­tus­voi­mien ja Na­ton han­kin­toi­hin liit­ty­vän yri­tys­ryh­mä­hank­keen val­mis­te­lu­hank­kees­sa. Val­mis­te­lu­ra­han tur­vin laa­dit­tiin han­ke­suun­ni­tel­ma, teh­tiin ai­e­so­pi­muk­set sekä si­tou­tet­tiin yri­tyk­set tu­le­vaan yri­tys­ryh­mä­hank­kee­seen.

Autohuolto Isokivijärven palveluihin kuuluu korjaamopalvelut pois lukien lasi-, kolari- ja rengaspalvelut. Yrityksen toiminnassa ovat mukana Mari Isokivijärvi (vas.) sekä yrityksen osakkaat Jussi Suhonen, Samuel Isokivijärvi ja Juha Isokivijärvi.

Autohuolto Isokivijärven palveluihin kuuluu korjaamopalvelut pois lukien lasi-, kolari- ja rengaspalvelut. Yrityksen toiminnassa ovat mukana Mari Isokivijärvi (vas.) sekä yrityksen osakkaat Jussi Suhonen, Samuel Isokivijärvi ja Juha Isokivijärvi.

Kuvat Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Autohuoltoon uusi sukupolvi mukaan

Autohuolto Isokivijärven palveluihin kuuluu korjaamopalvelut pois lukien lasi-, kolari- ja rengaspalvelut. Yrityksen toiminnassa ovat mukana Mari Isokivijärvi (vas.) sekä yrityksen osakkaat Jussi Suhonen, Samuel Isokivijärvi ja Juha Isokivijärvi.

Autohuolto Isokivijärven palveluihin kuuluu korjaamopalvelut pois lukien lasi-, kolari- ja rengaspalvelut. Yrityksen toiminnassa ovat mukana Mari Isokivijärvi (vas.) sekä yrityksen osakkaat Jussi Suhonen, Samuel Isokivijärvi ja Juha Isokivijärvi.

Kuvat Piia Hirviniemi

Autohuolto Isokivijärven palveluihin kuuluu korjaamopalvelut pois lukien lasi-, kolari- ja rengaspalvelut. Yrityksen toiminnassa ovat mukana Mari Isokivijärvi (vas.) sekä yrityksen osakkaat Jussi Suhonen, Samuel Isokivijärvi ja Juha Isokivijärvi.

Autohuolto Isokivijärven palveluihin kuuluu korjaamopalvelut pois lukien lasi-, kolari- ja rengaspalvelut. Yrityksen toiminnassa ovat mukana Mari Isokivijärvi (vas.) sekä yrityksen osakkaat Jussi Suhonen, Samuel Isokivijärvi ja Juha Isokivijärvi.

Kuvat Piia Hirviniemi

Au­to­huol­to Iso­ki­vi­jär­vi on saa­nut uu­den osak­kaan, kun Juha ja Mari Iso­ki­vi­jär­ven poi­ka Sa­mu­el Iso­ki­vi­jär­vi liit­tyi mu­kaan toi­min­taan isän­sä ja Jus­si Su­ho­sen yh­ti­ö­kump­pa­nik­si. Ai­kai­sem­min kol­man­te­na osak­kaa­na yri­tyk­ses­sä oli Ju­han puo­li­so Mari Iso­ki­vi­jär­vi, joka luo­pui osak­keis­taan, mut­ta jat­kaa yri­tyk­ses­sä toi­mis­to­töis­sä.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

15 vuotta tutun taukopaikan takana

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Juha Makkonen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Vuodesta 2022 saakka hän on asunut perheineen Virroilla, sitä aikaisemmin työmatka taittui päivittäin Pirkkalasta Virroille.

Piia Hirviniemi

Mo­nel­le vir­to­lai­sel­le sekä val­ta­tie 23:n ohi­kul­ki­jal­le Ki­tu­sen Kie­va­ri on tut­tu tau­ko­paik­ka, joka on pal­vel­lut asi­ak­kai­ta sa­mal­la ton­til­la jo vuo­si­kym­me­niä.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Miljoo­nain­ves­toinnilla maailman johtavaksi ruuvitaloksi

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Tänä vuon­na 45 vuot­ta täyt­tä­vän Me­mar Oy:n pää­o­mis­ta­jal­la, myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Aki Kan­kaal­la on iloi­sia uu­ti­sia ker­rot­ta­va­naan. Vir­tain teh­taal­la on me­neil­lään liki kah­den mil­joo­nan eu­ron in­ves­toin­ti, kun uut­ta ruu­vi­so­lua ra­ken­ne­taan.