Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Avaruuspallo uutena Kekri-tapahtumassa

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa jär­jes­te­tään 24. lo­ka­kuu­ta kol­mat­ta ker­taa Kek­ri-ta­pah­tu­ma. Ta­pah­tu­ma on mak­su­ton ja avoin koko per­heel­le, ja tänä vuon­na sen to­teut­ta­mi­seen osal­lis­tuu Mart­ti­sen tii­min li­säk­si So­rin Sir­kus ja kuu­si eu­roop­pa­lais­ta va­paa­eh­tois­ta.
Virhydron huoltopalvelun miehet Iiro Hanhisalo, Matti Asunmaa, Julius Mattila, Sami Korkiamäki, Riku Pohjola ja Mikko Moksu toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Virhydron huoltopalvelun miehet Iiro Hanhisalo, Matti Asunmaa, Julius Mattila, Sami Korkiamäki, Riku Pohjola ja Mikko Moksu toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Virhydron huoltopalvelun miehet Iiro Hanhisalo, Matti Asunmaa, Julius Mattila, Sami Korkiamäki, Riku Pohjola ja Mikko Moksu toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Virhydron huoltopalvelun miehet Iiro Hanhisalo, Matti Asunmaa, Julius Mattila, Sami Korkiamäki, Riku Pohjola ja Mikko Moksu toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Virhydron huoltopalvelun miehet Iiro Hanhisalo, Matti Asunmaa, Julius Mattila, Sami Korkiamäki, Riku Pohjola ja Mikko Moksu toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Virhydron huoltopalvelun miehet Iiro Hanhisalo, Matti Asunmaa, Julius Mattila, Sami Korkiamäki, Riku Pohjola ja Mikko Moksu toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Virhydrolla huollon avajaiset 2.0

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Rönsyjä on karsittava

Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la ky­syim­me täl­lä ker­taa kau­pun­gin ta­lou­sa­si­oi­ta ja kun­ta­lais­ten vies­teis­tä val­tuu­te­tuil­le.
Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Dialyysihoito on toiminut Virroilla jo 35 vuotta

Vir­tain so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­man di­a­lyy­siyk­si­kös­sä vie­tet­tiin 35-vuo­tis­juh­laa per­jan­tai­na 9. lo­ka­kuu­ta kak­ku­kah­vien mer­keis­sä. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu po­ti­lai­ta ja hei­dän omai­si­aan, en­ti­siä hoi­ta­jia ja sekä si­dos­ryh­mien edus­ta­jia.
Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Työttömyyteen liittyvät kulut huolestuttavat

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)

Mielipide | Kuka maksaa säästöistä?

Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, mi­hin suun­taan hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me on me­nos­sa. Ym­mär­rän, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous on saa­ta­va ta­sa­pai­noon. Mut­ta sääs­tö ei ole on­nis­tu­mi­nen, jos ih­mi­nen jää il­man tar­vit­se­maan­sa apua.
Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetuilla pitää olla yhteinen tilannekuva

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Vaalikir­joit­telusta

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tus va­raa ti­laa seu­ra­kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le en­nen mar­ras­kuus­sa pi­det­tä­viä vaa­le­ja. Jo­kai­nen eh­do­kas voi kir­joit­taa 1500–1600 mer­kin teks­tin ja ker­toa, mik­si on läh­te­nyt eh­dol­le ja mitä asi­oi­ta ha­lu­ai­si edis­tää?
Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Datakeskusbuumi näkyy Jitallakin

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

– Da­ta­kes­kus­buu­mi nä­kyy meil­lä­kin. Herk­kää ja kriit­tis­tä inf­raa suo­ja­taan en­tis­tä enem­män, ker­too Jita Oy:n laa­tu- ja mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö Jo­han­na Lam­min­mä­ki.
Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Veronkorotuksiin ei pidä lähteä

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)

Yrit­tä­jät

Yritykset puntaroivat yhteistyötä, tulevaa ja osaajia

Mi­ten pai­kal­li­set yri­tyk­set te­ke­vät yh­teis­työ­tä, mil­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia ja haas­tei­ta alu­een elin­kei­no­e­lä­mäs­sä näh­dään – ja mis­tä löy­ty­vät tu­le­vai­suu­den osaa­jat?

Ajatuksia yrittäjiltä

Pa­ket­ti yrit­tä­jä­ta­ri­noi­ta tu­lee jäl­leen! Vir­roil­le on avat­tu ta­tuo­in­ti­lii­ke ja nuo­ret ker­to­vat, mi­ten veto met­sä­töi­hin oli voi­ma­kas. Vir­tain elin­voi­maa puo­les­taan haas­taa vä­es­tö­ke­hi­tys ja osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuus.
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Metsästyksellä tärkeä rooli hirvikolarien ehkäisyssä

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Syk­sy li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta luon­nos­taan, ja myös hir­vi­ko­la­ri­ris­ki on kor­keim­mil­laan. Hir­vie­läi­met liik­ku­vat myös päi­vi­sin met­säs­tys­ti­lan­tei­den vuok­si, ja sik­si au­toi­li­jan kan­nat­taa alen­taa ajo­no­peut­ta huo­ma­tes­saan met­säs­tä­jiä tien var­res­sa.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Talousseminaari oli tärkeä avaus kunnan taloudellisiin näkymiin

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuus­to­se­mi­naa­ri osui omal­la koh­dal­la­ni sa­maan ai­kaan Hel­sin­gin Maa­ta­lous­ko­ne­mes­su­jen kans­sa, jo­ten se jäi va­li­tet­ta­vas­ti osal­ta­ni vä­liin täl­tä syk­syl­tä.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.

Mielipide | Valtuus­to­a­loit­teiden käsittely Virroilla

Val­tuus­to­a­loi­te on kei­no saa­da kun­nan toi­min­taa kos­ke­va asia vi­ral­li­ses­ti val­mis­tel­ta­vak­si, sitä ei pi­täi­si kä­si­tel­lä vain muo­dol­li­ses­ti, vaan val­mis­te­lus­sa pi­täi­si sel­vit­tää aloit­teen eh­do­tus, ny­ky­ti­lan­ne, ta­lou­del­li­set ja muut vai­ku­tuk­set sekä se, voi­daan­ko aloi­te to­teut­taa.
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Dialyysihoito on toiminut Virroilla jo 35 vuotta

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­man di­a­lyy­siyk­si­kös­sä vie­tet­tiin 35-vuo­tis­juh­laa per­jan­tai­na 9. lo­ka­kuu­ta kak­ku­kah­vien mer­keis­sä. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu po­ti­lai­ta ja hei­dän omai­si­aan, en­ti­siä hoi­ta­jia ja sekä si­dos­ryh­mien edus­ta­jia.
Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Rönsyjä on karsittava

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la ky­syim­me täl­lä ker­taa kau­pun­gin ta­lou­sa­si­oi­ta ja kun­ta­lais­ten vies­teis­tä val­tuu­te­tuil­le.
Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Avaruuspallo uutena Kekri-tapahtumassa

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa jär­jes­te­tään 24. lo­ka­kuu­ta kol­mat­ta ker­taa Kek­ri-ta­pah­tu­ma. Ta­pah­tu­ma on mak­su­ton ja avoin koko per­heel­le, ja tänä vuon­na sen to­teut­ta­mi­seen osal­lis­tuu Mart­ti­sen tii­min li­säk­si So­rin Sir­kus ja kuu­si eu­roop­pa­lais­ta va­paa­eh­tois­ta.
Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Työttömyyteen liittyvät kulut huolestuttavat

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Yrit­tä­jät

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetuilla pitää olla yhteinen tilannekuva

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)

Mielipide | Kuka maksaa säästöistä?

Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, mi­hin suun­taan hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me on me­nos­sa. Ym­mär­rän, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous on saa­ta­va ta­sa­pai­noon. Mut­ta sääs­tö ei ole on­nis­tu­mi­nen, jos ih­mi­nen jää il­man tar­vit­se­maan­sa apua.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Vaalikir­joit­telusta

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tus va­raa ti­laa seu­ra­kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le en­nen mar­ras­kuus­sa pi­det­tä­viä vaa­le­ja. Jo­kai­nen eh­do­kas voi kir­joit­taa 1500–1600 mer­kin teks­tin ja ker­toa, mik­si on läh­te­nyt eh­dol­le ja mitä asi­oi­ta ha­lu­ai­si edis­tää?
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Yrit­tä­jät

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Datakeskusbuumi näkyy Jitallakin

Yrit­tä­jät

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

– Da­ta­kes­kus­buu­mi nä­kyy meil­lä­kin. Herk­kää ja kriit­tis­tä inf­raa suo­ja­taan en­tis­tä enem­män, ker­too Jita Oy:n laa­tu- ja mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö Jo­han­na Lam­min­mä­ki.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Veronkorotuksiin ei pidä lähteä

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Yrit­tä­jät

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Miljoo­nain­ves­toinnilla maailman johtavaksi ruuvitaloksi

Yrit­tä­jät

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Tänä vuon­na 45 vuot­ta täyt­tä­vän Me­mar Oy:n pää­o­mis­ta­jal­la, myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Aki Kan­kaal­la on iloi­sia uu­ti­sia ker­rot­ta­va­naan. Vir­tain teh­taal­la on me­neil­lään liki kah­den mil­joo­nan eu­ron in­ves­toin­ti, kun uut­ta ruu­vi­so­lua ra­ken­ne­taan. 
Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Kaupunki ostaa Lakarinharju Camping Oy:n rakennukset ja muun irtaimen

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Virtain kaupunki aikoo tulevaisuudessa kehittää Lakarin aluetta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää os­taa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­val­la kiin­teis­töl­lä si­jait­se­vat ra­ken­nuk­set ja muun ir­tai­men sekä sil­lä si­jait­se­vat liit­ty­mät La­ka­rin­har­ju Cam­ping Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­tä 11 122,37 eu­ron kaup­pa­hin­nal­la.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Dialyysihoito on toiminut Virroilla jo 35 vuotta

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­man di­a­lyy­siyk­si­kös­sä vie­tet­tiin 35-vuo­tis­juh­laa per­jan­tai­na 9. lo­ka­kuu­ta kak­ku­kah­vien mer­keis­sä. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu po­ti­lai­ta ja hei­dän omai­si­aan, en­ti­siä hoi­ta­jia ja sekä si­dos­ryh­mien edus­ta­jia.
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Yrit­tä­jät

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Yrit­tä­jät

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Veronkorotuksiin ei pidä lähteä

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturin mielestä maltilliset veroratkaisut ovat osa kunnan veto- ja pitovoimaa.

Terhi Ala-Keturi

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Talousseminaari oli tärkeä avaus kunnan taloudellisiin näkymiin

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Tomi Korhonen harmitteli, ettei voinut osallistua valtuuston talousseminaariin, mutta vastasi silti kysymyksiimme.

Kimmo Lilja

Val­tuus­to­se­mi­naa­ri osui omal­la koh­dal­la­ni sa­maan ai­kaan Hel­sin­gin Maa­ta­lous­ko­ne­mes­su­jen kans­sa, jo­ten se jäi va­li­tet­ta­vas­ti osal­ta­ni vä­liin täl­tä syk­syl­tä.

Yrit­tä­jät

Yritykset puntaroivat yhteistyötä, tulevaa ja osaajia

Yrit­tä­jät

Mi­ten pai­kal­li­set yri­tyk­set te­ke­vät yh­teis­työ­tä, mil­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia ja haas­tei­ta alu­een elin­kei­no­e­lä­mäs­sä näh­dään – ja mis­tä löy­ty­vät tu­le­vai­suu­den osaa­jat?
Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Datakeskusbuumi näkyy Jitallakin

Yrit­tä­jät

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Johanna Lamminmäki näyttää kriittisissä kohteissa käytettävää kaapelisuojaputkea. Niiden kestävyyttä kehitetään paremmaksi ja samalla materiaalin määrää pyritään vähentämään.

Kuvat Tuija Veija

– Da­ta­kes­kus­buu­mi nä­kyy meil­lä­kin. Herk­kää ja kriit­tis­tä inf­raa suo­ja­taan en­tis­tä enem­män, ker­too Jita Oy:n laa­tu- ja mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö Jo­han­na Lam­min­mä­ki.
Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Valtuutetuilla pitää olla yhteinen tilannekuva

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänniselle valtuustoseminaarin tärkeintä antia olivat esitykset ja keskustelu kaupunkimme taloudesta.

Mikko Hänninen

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

RuoSkA Kiekko-Karhuja onnekkaampi

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Viikonloppuna kiekkoiltiin kauden ensimmäinen III-divisioonan paikallispeli Virroilla Kiekko-Karhujen ja RuoSkA:n kesken.

Kuvat Aleksi Poukka

Jää­kiek­ko­kau­den en­sim­mäi­nen III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­pe­li kiek­koil­tiin Vir­roil­la Kiek­ko-Kar­hu­jen ja RuoS­kA:n kes­ken.
Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Työttömyyteen liittyvät kulut huolestuttavat

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre nostaisi keskustelun siitä, miten työttömyyslukuja saataisiin myös kaupungin toimesta laskettua.

Pirjo Ala-Kaarre

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Rönsyjä on karsittava

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Pentti Tikkasen mukaan on mietittävä mihin on varaa, ja mihin ei.

Tuija Veija

Val­tuu­tet­tu vas­taa -pals­tal­la ky­syim­me täl­lä ker­taa kau­pun­gin ta­lou­sa­si­oi­ta ja kun­ta­lais­ten vies­teis­tä val­tuu­te­tuil­le.
Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Vaalikir­joit­telusta

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Seurakunnan vaalipaneeliskeskustelussa vuonna 2022 järjestetyn äänestyksen mukaan seurakunnan maille saa rakentaa tuulivoimaa, sen sijaan äänet jakautuivat lähes tasan kysyttäessä, onko seurakunnan toiminnan tärkeintä pysyvyys vai muutos.

Suo­men­se­län Sa­no­mien toi­mi­tus va­raa ti­laa seu­ra­kun­ta­vaa­lieh­dok­kail­le en­nen mar­ras­kuus­sa pi­det­tä­viä vaa­le­ja. Jo­kai­nen eh­do­kas voi kir­joit­taa 1500–1600 mer­kin teks­tin ja ker­toa, mik­si on läh­te­nyt eh­dol­le ja mitä asi­oi­ta ha­lu­ai­si edis­tää?

Ajatuksia yrittäjiltä

Pa­ket­ti yrit­tä­jä­ta­ri­noi­ta tu­lee jäl­leen! Vir­roil­le on avat­tu ta­tuo­in­ti­lii­ke ja nuo­ret ker­to­vat, mi­ten veto met­sä­töi­hin oli voi­ma­kas. Vir­tain elin­voi­maa puo­les­taan haas­taa vä­es­tö­ke­hi­tys ja osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuus.

Mielipide | Kuka maksaa säästöistä?

Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, mi­hin suun­taan hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me on me­nos­sa. Ym­mär­rän, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ta­lous on saa­ta­va ta­sa­pai­noon. Mut­ta sääs­tö ei ole on­nis­tu­mi­nen, jos ih­mi­nen jää il­man tar­vit­se­maan­sa apua.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Yrit­tä­jät

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.

Mielipide | Valtuus­to­a­loit­teiden käsittely Virroilla

Val­tuus­to­a­loi­te on kei­no saa­da kun­nan toi­min­taa kos­ke­va asia vi­ral­li­ses­ti val­mis­tel­ta­vak­si, sitä ei pi­täi­si kä­si­tel­lä vain muo­dol­li­ses­ti, vaan val­mis­te­lus­sa pi­täi­si sel­vit­tää aloit­teen eh­do­tus, ny­ky­ti­lan­ne, ta­lou­del­li­set ja muut vai­ku­tuk­set sekä se, voi­daan­ko aloi­te to­teut­taa.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Yrit­tä­jät

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Metsästyksellä tärkeä rooli hirvikolarien ehkäisyssä

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

 
Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Hirvikolarin riski on syksyllä korkeimmillaan.

Pentti Sormunen/Metsästäjäliitto

Syk­sy li­sää hir­vien liik­ku­mis­ta luon­nos­taan, ja myös hir­vi­ko­la­ri­ris­ki on kor­keim­mil­laan. Hir­vie­läi­met liik­ku­vat myös päi­vi­sin met­säs­tys­ti­lan­tei­den vuok­si, ja sik­si au­toi­li­jan kan­nat­taa alen­taa ajo­no­peut­ta huo­ma­tes­saan met­säs­tä­jiä tien var­res­sa.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Avaruuspallo uutena Kekri-tapahtumassa

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Villõ Laszlo Romaniasta (vas.), Olga Maksymiv Portugalista, Tova Johansson Ruotsista, Ángel Agusti ja Marina Quesada Pérez Espanjasta sekä Hanna Garda-Mátyás Romaniasta ovat mukana Kekri-tapahtuman järjestelyissä.

Päivi Ketonen

Nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa jär­jes­te­tään 24. lo­ka­kuu­ta kol­mat­ta ker­taa Kek­ri-ta­pah­tu­ma. Ta­pah­tu­ma on mak­su­ton ja avoin koko per­heel­le, ja tänä vuon­na sen to­teut­ta­mi­seen osal­lis­tuu Mart­ti­sen tii­min li­säk­si So­rin Sir­kus ja kuu­si eu­roop­pa­lais­ta va­paa­eh­tois­ta.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.
Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Dialyysihoito on toiminut Virroilla jo 35 vuotta

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Satelliittidialyysin juhlatunnelmaan osallistuivat TAYSin satelliittihoitajat Mari Moskajärvi (vas.) ja Antero Hautakoski (oik.) sekä Virtain dialyysihoitajat Kristiina Keskinen, Heidi Viitanen, Kirsi Hietaniemi, Jenna Seppänen ja Marja Virtanen.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­se­man di­a­lyy­siyk­si­kös­sä vie­tet­tiin 35-vuo­tis­juh­laa per­jan­tai­na 9. lo­ka­kuu­ta kak­ku­kah­vien mer­keis­sä. Ta­pah­tu­maan oli kut­sut­tu po­ti­lai­ta ja hei­dän omai­si­aan, en­ti­siä hoi­ta­jia ja sekä si­dos­ryh­mien edus­ta­jia.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Kiireetön hoivapalvelu tuo turvaa kotiin

Yrit­tä­jät

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Lea Koskimäki ja Aili Harve-Nieminen kertovat, että monesti lapset tai lapsenlapset järjestävät iäkkäille vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hoivapalveluita yksityiseltä puolelta.

Tuija Veija

Lea Kos­ki­mä­ki ja Ai­li Har­ve-Nie­mi­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa jo vuo­sia ja yh­tei­nen työs­ken­te­ly on su­ju­nut mo­lem­pien mie­les­tä hy­vin. Yh­tei­sen hoi­va-alan yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta­kin on ju­tel­tu kym­me­net ker­rat, ja nyt yri­tys on toi­min­nas­sa.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

”Tuntui kotoisalta, kun täällä puhuttiin oikein”

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Sei­ja Laak­so­nen viet­ti vii­me vii­kon­lop­pu­na 60-vuo­tis­päi­vi­ään. Juh­lan kun­ni­ak­si hän kut­sui ys­tä­vi­ään Ki­sa­pir­tin elo­ku­va­sa­liin lau­la­maan ja kuun­te­le­maan mu­siik­kia ”Elä­mä­ni bii­sit” -hen­ges­sä.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Ote­taas se­le­vää

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.
Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tulevien vuosien talous haastaa myös Virtain kaupunkia

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Tänä vuonna Virtain kaupungin talousarvioseminaari järjestettiin Seinäjoella. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin kaupungin taloustilannetta, vuoden 2027 talousarvion valmistelua ja tulevien vuosien investointeja. Lisäksi osallistujat tutustuivat Seinäjoen yritysalueisiin ja datakeskushankkeen mittakaavaan.

Henna Viitanen

– Kak­si­päi­väi­ses­sä ta­lou­sar­vi­o­se­mi­naa­ris­sa kä­vim­me läpi kun­ta­ta­lou­den tä­män­het­kis­tä ti­lan­net­ta ja ko­ko­nais­ku­vaa sekä vuo­den 2027 ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lun ete­ne­mis­tä, ker­too Vir­tain kau­pun­gin­joh­ta­ja Hen­na Vii­ta­nen.
Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Vaskiveden koulun tulevaisuus nousee keskusteluihin kyläläisten kanssa

Val­tuu­tet­tu vas­taa

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Jussi Aholalle seminaarin tärkein anti oli yhteinen ja rehellinen tilannekuva Virtain taloudesta.

Mitä nos­tai­sit esil­le Vir­tain ta­lous­se­mi­naa­ris­ta, joka pi­det­tiin lo­ka­kuun alus­sa Sei­nä­jo­el­la. Mikä oli se­mi­naa­rin an­ti? (Pe­rus­te­le)
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Pallokarhujen P2015-joukkue päätti jalkapallokauden

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Vir­tain Pal­lo­kar­hu­jen P2015-jouk­kue päät­ti jal­ka­pal­lo­kau­ten­sa syys­kuun lo­pus­sa. Ta­ka­na on pit­kä kau­si, joka al­koi ke­vääl­lä ja jat­kui ly­hy­en ke­sä­tau­on jäl­keen syys­sar­jal­la. Kau­den ai­ka­na jouk­kue koh­ta­si vas­tus­ta­jia ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta ja pe­la­si yh­teen­sä lä­hes 30 sar­ja­ot­te­lua.
Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Yrit­tä­jät

Koskenkuiske tuo kauneuden ja hyvinvoinnin palvelut Killinkoskelle

Yrit­tä­jät

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Koskenkuiskeen yrittäjä Ulla Kiesi sanoo tekevänsä työtä suurella sydämellä ja tahdolla.

Kuvat Koskenkuiske

Hoi­to­lan taus­tal­la on pit­kän ko­ke­muk­sen kau­neu­den­hoi­to­a­lal­ta omaa­va yrit­tä­jä Ul­la Kie­si, joka ha­lu­si pe­rus­taa ny­kyi­sel­le ko­ti­ky­läl­leen läm­min­hen­ki­sen hoi­to­lan, jos­sa on ko­toi­sa tun­nel­ma ja jo­hon jo­kai­nen voi­si tun­tea olon­sa ter­ve­tul­leek­si.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Lu­ki­jam­me

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.