Uutiset
23.9.2026 18.00

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
23.9.2026 10.18

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Pääkirjoitus
23.9.2026 9.45

Hyvä Soininkylä!

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.
Uutiset
23.9.2026 6.09

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Uutiset
22.9.2026 10.47

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Teemat
22.9.2026 6.55

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Uutiset
21.9.2026 16.32

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Uutiset
21.9.2026 14.06

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Uutiset
21.9.2026 12.45

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Teemat
21.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
20.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Uutiset
20.9.2026 3.57

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Teemat
19.9.2026 6.03

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Teemat
18.9.2026 16.50

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Uutiset
18.9.2026 14.44

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Teemat
18.9.2026 12.38

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Uutiset
18.9.2026 8.15

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Lukijalta
17.9.2026 15.51

Mielipide | Tulevaisuuden rakentaminen ei saa jäädä opettajien harteille

Sen puo­les­ta pu­hu­taan juh­la­pu­heis­sa, ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa ja stra­te­gi­ois­sa. Käy­tän­nös­sä lii­an moni opet­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin to­te­a­maan, et­tä kau­niit ta­voit­teet ei­vät rii­tä, jos nii­den tu­ek­si ei an­ne­ta ai­kaa, ra­haa ei­kä hen­ki­lö­kun­taa.
Uutiset
17.9.2026 9.57

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.
Uutiset
17.9.2026 4.41

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.
Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Uutiset
16.9.2026 16.14

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Uutiset
16.9.2026 12.50

Pirkanmaan pk-yritysten näkymät koko maata valoisammat

Pir­kan­maan pk-yri­tys­ten luot­ta­mus tu­le­vaan on vah­vis­tu­nut ja nä­ky­mät ovat koko maa­ta va­loi­sam­mat. Yri­tyk­set odot­ta­vat myön­teis­tä ke­hi­tys­tä eten­kin lii­ke­vaih­dos­sa ja työl­li­syy­des­sä, vaik­ka kan­nat­ta­vuu­teen liit­tyy edel­leen epä­var­muut­ta.

kuvituskuva

Pääkirjoitus
16.9.2026 12.28

Syrjäytymisriski ja vähäinen liikunta huolena

kuvituskuva

kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Uutiset
15.9.2026 17.15

Mitä viestiä hyvinvoin­ti­kertomus meille tuo?

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Palstat
15.9.2026 10.26

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
14.9.2026 14.40

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.
Lukijalta
14.9.2026 12.04

Mielipide | Hallituksen hehkutus veronalennuksesta on sumutusta

Hal­li­tus­puo­lu­eet rum­mut­ta­vat eten­kin so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ke­ven­tä­vän­sä nyt pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten ve­ro­tus­ta. To­del­li­suu­des­sa suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta ei hyö­dy ve­ro­a­les­ta mil­lään ta­val­la.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Uutiset
14.9.2026 10.09

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

13.9.2026 10.00

Asukkaan toiminta tärkeää omakotitalojen tulipalojen ehkäisyssä

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos on vuon­na 2026 toi­mit­ta­nut pien­ta­lo­jen omis­ta­jil­le noin 17 000 pa­lo­tur­val­li­suu­den it­se­ar­vi­oin­ti­lo­ma­ket­ta. It­se­ar­vi­oin­neil­la on mer­kit­tä­vä roo­li tu­li­pa­lo­jen en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä sekä oma­toi­mi­sen va­rau­tu­mi­sen tu­ke­mi­ses­sa.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Uutiset
12.9.2026 5.32

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Uutiset
23.9.2026 6.09

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Uutiset
22.9.2026 10.47

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
23.9.2026 10.18

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­lä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Pääkirjoitus
23.9.2026 9.45

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Teemat
21.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Teemat
22.9.2026 6.55

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Uutiset
23.9.2026 18.00

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Uutiset
18.9.2026 8.15

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Teemat
18.9.2026 16.50

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Uutiset
21.9.2026 16.32

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Uutiset
18.9.2026 14.44

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
20.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Uutiset
21.9.2026 12.45

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Uutiset
21.9.2026 14.06

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Teemat
18.9.2026 12.38

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Teemat
19.9.2026 6.03

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Soi­nin­ky­lä

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Uutiset
17.9.2026 9.57

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Uutiset
20.9.2026 3.57

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Uutiset
16.9.2026 16.14

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Uutiset
4.10.2024 12.42

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.
Uutiset
17.9.2026 4.41

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Palstat
15.9.2026 10.26

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Uutiset
10.2.2026 11.01

Nyt omasta kaupasta tuli totta

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Vaatekaupan tiistaina 10. helmikuuta avannut yrittäjä Kirsi Jokinen uskoo, että Virtaintien varrella on mahdollisuus menestyä.

Riikka Tallila

Tyy­li­tu­pa Joen yrit­tä­jä Kir­si Jo­ki­nen jat­kaa vaa­te­kau­pan pi­toa Vir­roil­la vuo­si­kym­me­niä Tuu­la Ala-Kaar­teen luot­saa­man An­nu­lin ti­lois­sa.
Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Uutiset
14.2.2026 6.27

Hoiva-alalla parasta ja haastavinta on muuttuva työ

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Lil­jan­ne­ko­din Mer­to­ka­rin yk­si­kös­sä vas­taa­va­na sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Ida-Ma­ria Wik­lund sai yl­lä­tyk­sek­seen mar­ras­kuus­sa Suo­men Sai­raan­hoi­ta­jien Nou­se­va täh­ti -tun­nus­tuk­sen.
Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Uutiset
18.3.2026 15.00

Pori–Parkano–Haapamäki-radan tarveselvitys valmistui

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Väyläviraston selvityksen tulokset eivät puolla Pori-Haapamäki ratayhteyden suunnittelun jatkamista. Rata pitäisi käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Kuva Vaskuulta.

Tuija Veija

Väy­lä­vi­ras­to on sel­vit­tä­nyt Pori–Par­ka­no–Haa­pa­mä­ki-ra­dan lii­ken­teel­lis­tä tar­vet­ta, tek­ni­siä to­teu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja hank­keen yh­teis­kun­ta­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuut­ta.
Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kari Pöyhönen

Uutiset
29.4.2026 14.11

Taloustaidon osaajat palkittiin

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kari Pöyhönen

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kilpailun kärkikolmikko Aku Jaatinen (vas.), Leevi Lähteenmaa ja Iida Harjumäki.

Kari Pöyhönen

Pe­rin­tei­sen ta­lous­tai­to, ai­kai­sem­min ta­lous­tie­to -kil­pai­lun pal­kin­to­jen­ja­ko jär­jes­tet­tiin Sa­ta­pir­kan Osuus­pan­kin Vir­tain kont­to­ris­sa 28. huh­ti­kuu­ta.
Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Teemat
28.5.2026 15.20

Ke­sä­leh­ti

Nostalgisia kioskimuistoja Virroilta

Ke­sä­leh­ti

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Kaupungintalon kohdalla oli aikanaan pieni kioski, josta jäätelöä oli ostanut Jyrki Töyryvuo ja myyjänä Terttu Sarva, kuva kesältä 1964.

Terttu Sarvan albumi

Et­sim­me vuo­si sit­ten Her­ras­kos­ken ky­lä­si­vu­jen yh­tey­des­sä tie­toa Kert­tu ja Kau­ko Ju­va­kan ki­os­kis­ta ja sa­mal­la ky­syt­tiin myös mui­ta ki­os­ki­muis­to­ja mus­ta­val­koi­sen Rei­ma­ri ki­os­kin ku­van kera. Jul­kai­su ai­heut­ti niin pal­jon kom­ment­te­ja ja muis­to­ja, et­tä läh­dim­me työs­tä­mään ai­het­ta Ke­sä­leh­teen. Va­lo­ku­via ja hy­vän­tuu­li­sia ker­to­muk­sia tuli enem­män kuin saim­me print­tiin so­pi­maan, mut­ta di­gi­leh­den puo­lel­la ku­va­tar­jon­taa löy­tyy enem­män.
Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Teemat
18.6.2026 14.02

Ke­sä­leh­ti

Piilopirtissä terapeuttisinta on saunan lämmitys

Ke­sä­leh­ti

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Salla Karalan ja hänen miehensä José Inácion juhannusperinteisiin kuuluu käynti Perinnekylän juhannusmarkkinoilla.

Tuol­loin elet­tiin vuot­ta 2008, kun Vir­tain Ko­ros­sa pus­kien suo­jis­sa si­jait­se­vaa pii­lo­pirt­tiä ei löy­tä­nyt edes mö­kis­tä kiin­nos­tu­nut Sal­la Ka­ra­la, joka läh­ti tut­kai­le­maan seu­tua jo etu­kä­teen.
Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Teemat
6.6.2026 8.15

Ke­sä­leh­ti

Myllyn tarina jatkuu kosken kohistessa

Ke­sä­leh­ti

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Vaskuun vanhan myllyn nykyinen omistaja Eila Aro kertoo, että rakennuksen alakerta on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Tulevaisuudessa tila on tarkoitus museoida, jotta se säilyy muistona tehdystä työstä.

Kuvat Piia Hirviniemi

Vas­kuun mai­se­mis­sa, Ko­ron­jo­en var­rel­la, sei­soo van­ha myl­ly, jon­ka his­to­ria ulot­tuu ai­na 1800-lu­vul­le.
Lukijalta
3.6.2026 9.06

Mielipide | Kaksilla rattailla ei kannattaisi seisoskella

Suo­men pe­rus­tus­la­ki ta­kaa iäk­käil­le oi­keu­den riit­tä­vään hoi­vaan ja huo­len­pi­toon. Täl­lä het­kel­lä tämä oi­keus ei to­teu­du.
Uutiset
18.9.2026 14.44

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Uutiset
18.9.2026 8.15

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Teemat
18.9.2026 16.50

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Teemat
18.9.2026 12.38

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Teemat
21.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Uutiset
22.9.2026 10.47

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Teemat
22.9.2026 6.55

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
20.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Uutiset
16.9.2026 16.14

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Uutiset
23.9.2026 6.09

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Uutiset
21.9.2026 14.06

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Teemat
19.9.2026 6.03

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Soi­nin­ky­lä

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Uutiset
21.9.2026 16.32

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Uutiset
20.9.2026 3.57

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Uutiset
21.9.2026 12.45

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Teemat
23.9.2026 10.18

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­lä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Palstat
15.9.2026 10.26

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Pääkirjoitus
23.9.2026 9.45

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.
Uutiset
17.9.2026 9.57

Sote-palveluihin suunnitellut muutokset edellyttävät yt-neuvotteluja

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa val­mis­tel­laan en­si vuo­del­le muu­tok­sia, jot­ka pe­rus­tu­vat muun mu­as­sa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­miin ja voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tön teh­tä­vän­ku­viin ja työn­te­ko­paik­koi­hin.
Uutiset
23.9.2026 18.00

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Uutiset
14.9.2026 10.09

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Uutiset
12.9.2026 5.32

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.
Lukijalta
17.9.2026 15.51

Mielipide | Tulevaisuuden rakentaminen ei saa jäädä opettajien harteille

Sen puo­les­ta pu­hu­taan juh­la­pu­heis­sa, ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa ja stra­te­gi­ois­sa. Käy­tän­nös­sä lii­an moni opet­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin to­te­a­maan, et­tä kau­niit ta­voit­teet ei­vät rii­tä, jos nii­den tu­ek­si ei an­ne­ta ai­kaa, ra­haa ei­kä hen­ki­lö­kun­taa.
Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Uutiset
15.9.2026 17.15

Mitä viestiä hyvinvoin­ti­kertomus meille tuo?

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Hyvinvointikertomuksessa esillä olleen vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan tunti päivässä liikuntaa ei kovin isolla prosentilla lapsista ja nuorista täyttynyt. 4. ja 5. luokan oppilaista 32 pronsenttia harrasti liikuntaa vähintään tunnin päivässä ja sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 18 prosenttia.

Kuvituskuva

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta eni­ten kes­kus­te­lua he­rät­ti hy­vin­voin­ti­ker­to­mus 2025 ja hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2026–2030.
Uutiset
17.9.2026 4.41

Huoltajat tyytyväisiä varhais­kas­va­tukseen

Kas­va­tus- ja ope­tus­lau­ta­kun­ta mer­kit­si syys­kuun ko­kouk­ses­saan var­hais­kas­va­tuk­sen käyt­tä­jä­ky­se­lyn 2026 tie­dok­si.
Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

13.9.2026 10.00

Asukkaan toiminta tärkeää omakotitalojen tulipalojen ehkäisyssä

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Nokipalojen ehkäisemisen kannalta tärkein toimenpide on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Kuvituskuva

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos on vuon­na 2026 toi­mit­ta­nut pien­ta­lo­jen omis­ta­jil­le noin 17 000 pa­lo­tur­val­li­suu­den it­se­ar­vi­oin­ti­lo­ma­ket­ta. It­se­ar­vi­oin­neil­la on mer­kit­tä­vä roo­li tu­li­pa­lo­jen en­nal­ta­eh­käi­se­mi­ses­sä sekä oma­toi­mi­sen va­rau­tu­mi­sen tu­ke­mi­ses­sa.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
14.9.2026 14.40

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Uutiset
11.9.2026 15.35

Henkilöauto ajautui kaiteeseen Torise­va­jär­vien­tiellä

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui noin kah­den ai­kaan, kun hen­ki­lö­au­to ajau­tui kai­tee­seen ja kim­po­si sii­tä kal­li­o­leik­kauk­seen.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Uutiset
11.9.2026 13.30

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.
Uutiset
18.9.2026 14.44

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Uutiset
10.9.2026 10.30

Poliisin tilat pienenevät Virroilla

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Saa­ri­jär­ven, Kan­ga­sa­lan ja Vir­tain po­lii­si­a­se­mien toi­mi­ti­lat pie­ne­ne­vät ja toi­min­to­ja jär­jes­tel­lään uu­del­leen. Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta po­lii­si nä­kyy ja suo­rit­taa teh­tä­vän­sä alu­eel­la en­ti­seen ta­paan.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Uutiset
18.9.2026 8.15

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Uutiset
16.9.2026 16.14

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
28.8.2026 14.22

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Uutiset
6.9.2026 7.00

Marja Tuomi sanoo Virroille näkemiin

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan vs. kap­pa­lai­nen, pas­to­ri Mar­ja Tuo­mi pi­tää läh­tö­saar­nan­sa Vir­tain kir­kos­sa sun­nun­tai­na 13. syys­kuu­ta.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
2.9.2026 10.40

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Palstat
15.9.2026 10.26

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Uutiset
12.9.2026 5.32

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.
23.6.2026 15.30

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Uutiset
27.8.2026 14.30

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Uutiset
25.8.2025 14.04



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

1.6.2026 14.07

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Uutiset
4.9.2026 19.25

Vuoden nuori yrittäjä rakentaa kasvua metallin­kier­rä­tyksellä

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä 2026 -pal­kin­non sai tänä vuon­na Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy Mart­ti Pöy­hö­lä.

Kuvituskuva

Uutiset
26.8.2026 13.00

Ilmatar luopuu Vermassalosta

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Il­ma­tar Ver­mas­sa­lo Oy on päät­tä­nyt ke­vään 2026 ai­ka­na luo­pua Ver­mas­sa­lon tuu­li­voi­ma­hank­keen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Il­ma­tar on ke­hit­tä­nyt han­ket­ta pää­o­sin Fin­sil­va Oyj:n omis­ta­mal­le maal­le ke­hit­tä­mis­so­pi­muk­sel­la.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

9.6.2026 7.00

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

20.7.2026 13.47

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.
10.5.2026 18.30

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Teemat
18.9.2026 16.50

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Teemat
18.9.2026 12.38

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Teemat
21.9.2026 10.00

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Uutiset
14.9.2026 10.09

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Uutiset
11.9.2026 15.35

Henkilöauto ajautui kaiteeseen Torise­va­jär­vien­tiellä

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui noin kah­den ai­kaan, kun hen­ki­lö­au­to ajau­tui kai­tee­seen ja kim­po­si sii­tä kal­li­o­leik­kauk­seen.
Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Uutiset
11.9.2026 9.45

Tavoitteisiin puolukoita poimimalla

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Vir­tain 4-yh­dis­tyk­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet puo­lu­koi­den os­ta­mi­ses­sa. Jo­ka­syk­syi­nen, rei­lun kuu­kau­den pi­tui­nen puo­luk­ka­se­son­ki al­koi viik­ko sit­ten ja se kes­tää noin kuu­kau­den ajan.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Uutiset
14.9.2026 14.40

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.
Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Uutiset
4.9.2026 19.31

Jokainen yrityksen ohi ajava on mahdollinen asiakas

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vir­tain vuo­den 2026 yrit­tä­jäk­si va­lit­tu Kim­mo Hy­ny­nen on hie­man hä­mil­lään yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen myön­tä­mäs­tä huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta.
Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Uutiset
7.9.2026 18.38

Yrittäjät rakentavat kotiseudun tulevaisuutta joka päivä

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin 4. syys­kuu­ta Ho­tel­li Tar­jan­teen ra­vin­to­la­ti­lois­sa juh­la­vis­sa, mut­ta ren­nois­sa ja läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa. Yrit­tä­jiä oli per­jan­tai-il­ta­na saa­pu­nut pai­kal­le yli 70.

Kuvat Tuija Veija

23.7.2026 15.55

Killinkosken kerrostalot asetettiin konkurssiin

Kuvat Tuija Veija

Kuvat Tuija Veija

Tun­nel­ma Kil­lin­ki­ven pi­ha­maal­la oli tiis­tai-il­ta­päi­väl­lä jän­nit­ty­nyt, kun jouk­ko ta­lo­yh­ti­ön asuk­kai­ta odot­te­li tie­toa tu­le­vas­ta. Osa oli sel­väs­ti jär­kyt­ty­nei­tä, osa heit­te­li il­moil­le mus­taa huu­mo­ria.
Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Uutiset
31.8.2026 11.54

Lämmin perinne kokoaa yhdessä pysähtymään

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrit­tä­jien kirk­ko­py­hää ja Bob Dy­lan-mes­sua vie­tet­tiin sun­nun­tai­na 30. elo­kuu­ta Kil­lin­kos­ken kir­kos­sa, jos­sa oli upea mu­sii­kil­li­nen ko­ko­nai­suus. Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta oli teh­nyt sen eteen hur­jas­ti työ­tä. Tee­ma­na oli lä­him­mäi­sen­rak­kaus.