13 424 euron avustus Kiinteistö Oy Virtain opiskelija-asuntoloille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää myön­tää 13 424 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen Kiin­teis­tö Oy Vir­tain opis­ke­li­ja-asun­to­loil­le lai­nan­hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si. Ky­sees­sä on EU ko­mis­si­on ase­tuk­sen mu­kai­nen vä­hä­mer­ki­tyk­sel­li­nen de mi­ni­mis-tuki.

Maaseu­tu­hal­linnolta kustannusarvio sopimuskunnille

Lem­pää­län kun­ta on lä­het­tä­nyt maa­seu­tu­hal­lin­non yh­teis­toi­min­ta-alu­een so­pi­mus­kun­nil­le ta­lou­sar­vi­o­kä­sit­te­lyä var­ten vuo­den 2027 kus­tan­nu­sar­vi­on. Vir­tain kus­tan­nu­sar­vio vuo­del­le 2027 on 73 232,37 eu­roa.

Kaupunki pyytää lausunnot tuuli- ja aurinko­voi­ma­hankkeen Natura-arvioinneista

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus pyy­tää lau­sun­not Il­ma­tar Vir­rat Oy:n Tuu­ra­mä­en tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­hank­keen päi­vi­te­tyis­tä Na­tu­ra-ar­vi­oin­neis­ta luon­non­suo­je­lu­lain 35 §:n 2. mo­men­tin mu­kai­ses­ti.

Häiriö­tie­do­tus­palvelu käyttöön

Häi­ri­ö­tie­do­tus­pal­ve­lun avul­la saat tie­don alu­ee­si käyt­tö­kat­kois­ta ja äkil­li­sis­tä häi­ri­öis­tä teks­ti­vies­til­lä. Tie­do­tam­me käyt­tö­kat­kois­ta joko etu­kä­teen tai mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti äkil­li­sen häi­ri­ön sat­tu­es­sa.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Karhut haki vierasvoiton JäHi:stä

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een kau­den en­sim­mäi­nen vie­ras­pe­li­mat­ka suun­tau­tui Tam­pe­reel­le. Jouk­kue koh­ta­si Sent­te­ri hal­lis­sa pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Jäl­ki­Hi­ki Hoc­keyn.
FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Pallokarhujen P2015-joukkue päätti jalkapallokauden

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Vir­tain Pal­lo­kar­hu­jen P2015-jouk­kue päät­ti jal­ka­pal­lo­kau­ten­sa syys­kuun lo­pus­sa. Ta­ka­na on pit­kä kau­si, joka al­koi ke­vääl­lä ja jat­kui ly­hy­en ke­sä­tau­on jäl­keen syys­sar­jal­la. Kau­den ai­ka­na jouk­kue koh­ta­si vas­tus­ta­jia ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta ja pe­la­si yh­teen­sä lä­hes 30 sar­ja­ot­te­lua.
– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

Club For Five tuo akustisen konserttinsa Virroille

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

– Vir­tain kon­ser­tis­sa kuul­laan yh­ty­een Club For Five Akus­ti­ses­ti -ko­ko­nai­suus, jos­sa yh­tye pa­laa lau­lu­yh­ty­e­mu­sii­kin kaik­kein pal­jaim­paan yti­meen: vii­si lau­la­jaa, vii­si ään­tä ja kir­kon oma akus­tiik­ka.
Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Alaikäisen kuljettajan tunnus pakolliseksi lokakuun alusta

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Lo­ka­kuun alus­ta al­ka­en B-luo­kan ajo-oi­keut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von al­le 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von ta­ka­o­saan nä­ky­väl­le pai­kal­le ja sen tu­lee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaa­ti­muk­set.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.

Mielipide | Kuntaliitoksen perustelematon ’erityi­sa­si­an­tuntemus’

Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen ja kun­ta­lii­tok­sen sel­vit­te­lyn pe­ru­se­ro on syyn ja tar­koi­tuk­sen ero. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä voi pe­rus­tel­la osit­tain ”ta­lous­pe­rus­tei­sin” syin, mut­ta kun­ta­lii­tok­sen tar­koi­tus on val­ta­po­liit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen. Ta­lou­del­lis­ten­kin pe­rus­tei­den yk­si­puo­li­suus, laa­jem­min ta­lout­ta kat­so­en epä­ta­lou­del­li­suus, pal­jas­tuu Et­se­rin (Äh­tä­rin) ja Ala­vu­den kun­ta­lii­tos­val­mis­te­lus­sa.
Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Yhdessä tekeminen on valtava voimavara

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen vie­rai­li Vir­roil­la tiis­tai­na 22. syys­kuu­ta tu­tus­tu­en niin kau­pun­gin ajan­koh­tai­siin kuu­lu­mi­siin kuin yri­ty­se­lä­mään­kin.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Mistä tietää, että ikääntyvä läheinen tarvitsee enemmän tukea arkeensa?

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Muistisairaudessa uudet asiat himmenevät helpommin kuin vanhat muistot, mutta aina sairaus ei ala muistioireilla. Käytännössä parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.

Kuvituskuva

Ikään­ty­mi­nen ei it­ses­sään tar­koi­ta avun­tar­vet­ta, mut­ta toi­si­naan ar­jen pie­net muu­tok­set ker­to­vat sii­tä, et­tä tu­tuis­ta asi­ois­ta sel­viy­ty­mi­nen al­kaa vaa­tia ai­em­paa enem­män voi­ma­va­ro­ja. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat usein vä­hi­tel­len, min­kä vuok­si nii­tä voi ol­la vai­kea huo­ma­ta.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Pallokarhujen P2015-joukkue päätti jalkapallokauden

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Vir­tain Pal­lo­kar­hu­jen P2015-jouk­kue päät­ti jal­ka­pal­lo­kau­ten­sa syys­kuun lo­pus­sa. Ta­ka­na on pit­kä kau­si, joka al­koi ke­vääl­lä ja jat­kui ly­hy­en ke­sä­tau­on jäl­keen syys­sar­jal­la. Kau­den ai­ka­na jouk­kue koh­ta­si vas­tus­ta­jia ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta ja pe­la­si yh­teen­sä lä­hes 30 sar­ja­ot­te­lua.

13 424 euron avustus Kiinteistö Oy Virtain opiskelija-asuntoloille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää myön­tää 13 424 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen Kiin­teis­tö Oy Vir­tain opis­ke­li­ja-asun­to­loil­le lai­nan­hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si. Ky­sees­sä on EU ko­mis­si­on ase­tuk­sen mu­kai­nen vä­hä­mer­ki­tyk­sel­li­nen de mi­ni­mis-tuki.

Häiriö­tie­do­tus­palvelu käyttöön

Häi­ri­ö­tie­do­tus­pal­ve­lun avul­la saat tie­don alu­ee­si käyt­tö­kat­kois­ta ja äkil­li­sis­tä häi­ri­öis­tä teks­ti­vies­til­lä. Tie­do­tam­me käyt­tö­kat­kois­ta joko etu­kä­teen tai mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti äkil­li­sen häi­ri­ön sat­tu­es­sa.
Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Karhut haki vierasvoiton JäHi:stä

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een kau­den en­sim­mäi­nen vie­ras­pe­li­mat­ka suun­tau­tui Tam­pe­reel­le. Jouk­kue koh­ta­si Sent­te­ri hal­lis­sa pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Jäl­ki­Hi­ki Hoc­keyn.

Maaseu­tu­hal­linnolta kustannusarvio sopimuskunnille

Lem­pää­län kun­ta on lä­het­tä­nyt maa­seu­tu­hal­lin­non yh­teis­toi­min­ta-alu­een so­pi­mus­kun­nil­le ta­lou­sar­vi­o­kä­sit­te­lyä var­ten vuo­den 2027 kus­tan­nu­sar­vi­on. Vir­tain kus­tan­nu­sar­vio vuo­del­le 2027 on 73 232,37 eu­roa.

Kaupunki pyytää lausunnot tuuli- ja aurinko­voi­ma­hankkeen Natura-arvioinneista

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus pyy­tää lau­sun­not Il­ma­tar Vir­rat Oy:n Tuu­ra­mä­en tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­hank­keen päi­vi­te­tyis­tä Na­tu­ra-ar­vi­oin­neis­ta luon­non­suo­je­lu­lain 35 §:n 2. mo­men­tin mu­kai­ses­ti.
Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.
– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

Club For Five tuo akustisen konserttinsa Virroille

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

– Vir­tain kon­ser­tis­sa kuul­laan yh­ty­een Club For Five Akus­ti­ses­ti -ko­ko­nai­suus, jos­sa yh­tye pa­laa lau­lu­yh­ty­e­mu­sii­kin kaik­kein pal­jaim­paan yti­meen: vii­si lau­la­jaa, vii­si ään­tä ja kir­kon oma akus­tiik­ka.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soi­nin­ky­lä

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Alaikäisen kuljettajan tunnus pakolliseksi lokakuun alusta

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Lo­ka­kuun alus­ta al­ka­en B-luo­kan ajo-oi­keut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von al­le 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von ta­ka­o­saan nä­ky­väl­le pai­kal­le ja sen tu­lee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaa­ti­muk­set.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.

Mielipide | Kuntaliitoksen perustelematon ’erityi­sa­si­an­tuntemus’

Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen ja kun­ta­lii­tok­sen sel­vit­te­lyn pe­ru­se­ro on syyn ja tar­koi­tuk­sen ero. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä voi pe­rus­tel­la osit­tain ”ta­lous­pe­rus­tei­sin” syin, mut­ta kun­ta­lii­tok­sen tar­koi­tus on val­ta­po­liit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen. Ta­lou­del­lis­ten­kin pe­rus­tei­den yk­si­puo­li­suus, laa­jem­min ta­lout­ta kat­so­en epä­ta­lou­del­li­suus, pal­jas­tuu Et­se­rin (Äh­tä­rin) ja Ala­vu­den kun­ta­lii­tos­val­mis­te­lus­sa.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Soi­nin­ky­lä

Kylänraitti piti siivota olympialaisia varten

Soi­nin­ky­lä

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Irma Heinola asuu lapsuudenkotitalossaan edelleen ja kertoo parhaan hetken päivästä olevan se, kun hän menee piharakennuksen kuistille juomaan päiväkahvit. Siinä samalla kyläläiset pysähtyvät juttusille ja vaihdetaan kuulumiset.

Riikka Tallila

Mitä Ka­hi­lan ky­lään kuu­luu, ky­syt­tiin Ir­ma Hei­no­lal­ta (o.s.Mäki-Ka­hi­la) jo pik­ku­tyt­tö­nä ja hän ai­na ih­met­te­li, mitä se mah­taa tar­koit­taa. Myö­hem­min sel­vi­si, et­tä Ka­hi­la on oma ky­lä­a­lue, vaik­ka se kuu­lui­kin Soi­nin­ky­lään.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Ka­ha­vil­la

Ka­ha­vil­la

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Kansalaisopiston kirjoittajapiirin aluksi juodaan aina kahvit. Tällä kertaa olivat mukana Lea Karjula (oik.takana), Lea Savilahti, Henna Tanskanen, Anna-Liisa Korpimäki, Maija Asunmaa, Heli Antila (etuala), Ketta Sadri (takana vas.), Seppo Liuhonen ja Petri Härkönen.

Riikka Tallila

Vir­tain Kan­sa­lai­so­pis­ton kir­joit­ta­ja­pii­rin kah­vi­het­ki osuu tiis­tai-il­toi­hin en­nen kuin ale­taan käy­dä läpi ko­to­na kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä. Jo­kai­nen tuo vuo­rol­laan tar­jot­ta­vaa ja huo­leh­tii kah­vis­ta. Osal­la on oma mu­ki­kin mu­ka­na.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.
Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Yhdessä tekeminen on valtava voimavara

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen oli tyytyväinen vierailuunsa Virroilla. Hänen syksyynsä on kuulunut puolukoiden ja sienien säilöntää nauttien syksyn väreistä mökkimaastoissa Kurussa.

Kuvat Tuija Veija

Pir­kan­maan maa­kun­ta­joh­ta­ja Ruut-Maa­ria Ris­sa­nen vie­rai­li Vir­roil­la tiis­tai­na 22. syys­kuu­ta tu­tus­tu­en niin kau­pun­gin ajan­koh­tai­siin kuu­lu­mi­siin kuin yri­ty­se­lä­mään­kin.
FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Pallokarhujen P2015-joukkue päätti jalkapallokauden

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Vir­tain Pal­lo­kar­hu­jen P2015-jouk­kue päät­ti jal­ka­pal­lo­kau­ten­sa syys­kuun lo­pus­sa. Ta­ka­na on pit­kä kau­si, joka al­koi ke­vääl­lä ja jat­kui ly­hy­en ke­sä­tau­on jäl­keen syys­sar­jal­la. Kau­den ai­ka­na jouk­kue koh­ta­si vas­tus­ta­jia ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta ja pe­la­si yh­teen­sä lä­hes 30 sar­ja­ot­te­lua.
Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Kun pato murtui

Soi­nin­ky­lä

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soininkosken padon murtuma.

Soininkosken padon murtuma.

Kuvat Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen ko­neen­hoi­ta­ja oli jo viik­ko­ja en­nen mur­tu­maa huo­man­nut vuo­don ja il­moit­ta­nut sii­tä joh­ta­jal­le, joka oli ar­vel­lut, et­tei se ole vaa­ral­lis­ta. Pari mies­tä kui­ten­kin lai­tet­tiin asi­aa tut­ki­maan.
– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

Club For Five tuo akustisen konserttinsa Virroille

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

– Ihanaa nähdä Virroilla, toteavat Club For Fiven jäsenet Jouni Kannisto (vas.), Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Saima Haapanen ja Juha Viitala. Yhtyeen syksy pitää sisällään lisää Suuret suomalaiset -konsertteja sekä muun muassa Ilmavoimien Big Bandin kanssa toteutettavia Pave! -konsertteja. Joulukonserttikiertueelle he lähtevät 24. marraskuuta.

Marek Sabogal

– Vir­tain kon­ser­tis­sa kuul­laan yh­ty­een Club For Five Akus­ti­ses­ti -ko­ko­nai­suus, jos­sa yh­tye pa­laa lau­lu­yh­ty­e­mu­sii­kin kaik­kein pal­jaim­paan yti­meen: vii­si lau­la­jaa, vii­si ään­tä ja kir­kon oma akus­tiik­ka.
Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Karhut haki vierasvoiton JäHi:stä

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Päätöserässä Karhuilla oli hyvä pelirytmi ja se hallitsi kenttätapahtumia.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een kau­den en­sim­mäi­nen vie­ras­pe­li­mat­ka suun­tau­tui Tam­pe­reel­le. Jouk­kue koh­ta­si Sent­te­ri hal­lis­sa pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Jäl­ki­Hi­ki Hoc­keyn.

Valtuustoaloite tyhjistä liiketiloista

Ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Ol­li Sal­mi jät­ti kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien Vir­tain tyh­jil­lään ole­via lii­ke­ti­lo­ja, jot­ka ei­vät täl­lä het­kel­lä pal­ve­le ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan porrastetusti Pirkanmaalla

80 vuot­ta täyt­tä­neet sekä kai­ke­ni­käi­set voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­set pir­kan­maa­lai­set voi­vat va­ra­ta ajan inf­lu­ens­sa- ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­seen 29. syys­kuu­ta al­ka­en. Sen jäl­keen ajan­va­raus avau­tuu vai­heit­tain eri koh­de­ryh­mil­le.

Mielipide | Kuntaliitoksen perustelematon ’erityi­sa­si­an­tuntemus’

Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen ja kun­ta­lii­tok­sen sel­vit­te­lyn pe­ru­se­ro on syyn ja tar­koi­tuk­sen ero. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä voi pe­rus­tel­la osit­tain ”ta­lous­pe­rus­tei­sin” syin, mut­ta kun­ta­lii­tok­sen tar­koi­tus on val­ta­po­liit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen. Ta­lou­del­lis­ten­kin pe­rus­tei­den yk­si­puo­li­suus, laa­jem­min ta­lout­ta kat­so­en epä­ta­lou­del­li­suus, pal­jas­tuu Et­se­rin (Äh­tä­rin) ja Ala­vu­den kun­ta­lii­tos­val­mis­te­lus­sa.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Alaikäisen kuljettajan tunnus pakolliseksi lokakuun alusta

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Vihreä-keltainen alaikäisen kuljettajan tunnus tuli pakolliseksi kaikissa nuorten kuljettamissa ajoneuvoissa tämän kuun alusta.

Traficom

Lo­ka­kuun alus­ta al­ka­en B-luo­kan ajo-oi­keut­ta edel­lyt­tä­vän ajo­neu­von al­le 18-vuo­ti­aan kul­jet­ta­jan on mer­kit­tä­vä ajo­neu­von­sa vih­reä-kel­tai­sel­la tun­nuk­sel­la. Tun­nus on kiin­ni­tet­tä­vä ajo­neu­von ta­ka­o­saan nä­ky­väl­le pai­kal­le ja sen tu­lee täyt­tää tie­tyt tek­ni­set vaa­ti­muk­set.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Maanantai alkoi maratonviikolla

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki sai kaverikseen ison liudan 0–2 alueen oppilaita ja noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa.

Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la tä­nään maa­nan­tai­na 21. syys­kuus­sa. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki.

13 424 euron avustus Kiinteistö Oy Virtain opiskelija-asuntoloille

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää myön­tää 13 424 eu­ron suu­rui­sen avus­tuk­sen Kiin­teis­tö Oy Vir­tain opis­ke­li­ja-asun­to­loil­le lai­nan­hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si. Ky­sees­sä on EU ko­mis­si­on ase­tuk­sen mu­kai­nen vä­hä­mer­ki­tyk­sel­li­nen de mi­ni­mis-tuki.
Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Historian havinaa Soininkylästä

Soi­nin­ky­lä

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tukkeja uitettiin Soininkylän vesillä vuonna 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län van­ho­jen ku­vien ka­ru­sel­li jat­kuu, sil­lä his­to­ri­al­li­sia otok­sia löy­tyi ka­sa­päin ja pal­jon jää ar­kis­to­jen kät­köi­hin.

Häiriö­tie­do­tus­palvelu käyttöön

Häi­ri­ö­tie­do­tus­pal­ve­lun avul­la saat tie­don alu­ee­si käyt­tö­kat­kois­ta ja äkil­li­sis­tä häi­ri­öis­tä teks­ti­vies­til­lä. Tie­do­tam­me käyt­tö­kat­kois­ta joko etu­kä­teen tai mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti äkil­li­sen häi­ri­ön sat­tu­es­sa.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Hokkarit voitti Karhut sarjakauden avauksessa

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Leevi Marttilan ensimmäistä edustustasomaalia juhlittiin näyttävästi.

Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan sar­ja­ot­te­lut käyn­nis­tyi­vät, kun jouk­kue koh­ta­si Er­kan aree­nal­la pe­la­tus­sa ot­te­lus­sa Hä­meen­ky­rön Hok­ka­rit.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.
Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Nuorten Yritysbuustaamo käynnistyy

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Yritysbuustaamo -hankkeen koordinaattoriksi on valittu yrittäjä Mira Mäkelä Juupajoelta.

Studio Anna-Liisa Nikus

Yrit­tä­jä Mira Mä­ke­lä Juu­pa­jo­el­ta on va­lit­tu Yri­tys­buus­taa­mo -hank­keen koor­di­naat­to­rik­si. PoKo ry:n hal­li­tus vah­vis­ti va­lin­nan ko­kouk­ses­saan 18. syys­kuu­ta.

Maaseu­tu­hal­linnolta kustannusarvio sopimuskunnille

Lem­pää­län kun­ta on lä­het­tä­nyt maa­seu­tu­hal­lin­non yh­teis­toi­min­ta-alu­een so­pi­mus­kun­nil­le ta­lou­sar­vi­o­kä­sit­te­lyä var­ten vuo­den 2027 kus­tan­nu­sar­vi­on. Vir­tain kus­tan­nu­sar­vio vuo­del­le 2027 on 73 232,37 eu­roa.

Kaupunki pyytää lausunnot tuuli- ja aurinko­voi­ma­hankkeen Natura-arvioinneista

Vir­tain kau­pun­gin­hal­li­tus pyy­tää lau­sun­not Il­ma­tar Vir­rat Oy:n Tuu­ra­mä­en tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­hank­keen päi­vi­te­tyis­tä Na­tu­ra-ar­vi­oin­neis­ta luon­non­suo­je­lu­lain 35 §:n 2. mo­men­tin mu­kai­ses­ti.
Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­lä

Elämää Soininkylässä

Soi­nin­ky­lä

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Soininkylän kansakoululaiset hiihtämässä vuonna 1930.

Tapio Niemen arkisto

Toi­mi­tuk­seen on saa­tu ilah­dut­ta­vas­ti van­ho­ja ku­via Soi­nin­ky­läs­tä. Täs­sä kat­saus­ta ky­län his­to­ri­aan nos­tal­gi­a­ku­vien myö­tä.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Kotalan koulu lakkautetaan ensi syksynä

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Rakennemuutos on koko Suomessa sekä Virroilla voimakas. Perusopetusikäisiä lapsia on tällä hetkellä noin 550 ja viiden vuoden päästä oppilasennuste on 450.

Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous ete­ni maa­nan­tai-il­ta­na yk­si­tuu­mai­ses­ti vä­hil­lä pu­heen­vuo­roil­la. Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti, et­tä Ko­ta­lan kou­lu lak­kau­te­taan 1. elo­kuu­ta 2026 al­ka­en. Ko­ta­lan kou­lun op­pi­lai­den en­si­si­jai­sek­si kou­luk­si osoi­te­taan Vir­tain yh­te­näis­kou­lu lu­ku­vuo­des­ta 2026–2027 al­ka­en. En­nen kes­kus­te­lua kas­va­tus- ja ope­tus­joh­ta­ja Kat­ri Ran­ta­la käyt­ti pu­heen­vuo­ron.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Poliisin tilat pienenevät Virroilla

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Virtain poliisiasemalla ensisijaisena vaihtoehtona on jatkaa nykyisillä palveluilla ja nykyisissä tiloissa siten, että tiloja pienennetään.

Pekka Palovaara

Saa­ri­jär­ven, Kan­ga­sa­lan ja Vir­tain po­lii­si­a­se­mien toi­mi­ti­lat pie­ne­ne­vät ja toi­min­to­ja jär­jes­tel­lään uu­del­leen. Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta po­lii­si nä­kyy ja suo­rit­taa teh­tä­vän­sä alu­eel­la en­ti­seen ta­paan.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomi sanoo Virroille näkemiin

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan vs. kap­pa­lai­nen, pas­to­ri Mar­ja Tuo­mi pi­tää läh­tö­saar­nan­sa Vir­tain kir­kos­sa sun­nun­tai­na 13. syys­kuu­ta.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.
Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Virtain ensimmäinen tsasouna tervehtii Siekkisjärvellä

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Vasta valmistuneella sinisävyisellä tsasounalla on luonnonkivistä tehty perustus ja kellotapulin päällä komeilee ortodoksiristi.

Ra­ja­nie­men pap­pi­lan pi­ha­pii­ris­sä on teh­ty ke­vääs­tä läh­tien ra­ken­nus­töi­tä par­hail­laan kol­mes­sa vuo­ros­sa, kun Ra­ja­nie­men Pap­pi­la Oy:n hal­li­tuk­sen jä­sen Pent­ti Tik­ka­nen on ah­ke­roi­nut ran­nan tun­tu­maan eku­mee­nis­ta tsa­sou­naa.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vuoden nuori yrittäjä rakentaa kasvua metallin­kier­rä­tyksellä

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä 2026 -pal­kin­non sai tänä vuon­na Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy Mart­ti Pöy­hö­lä.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.
Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto



Pirkanmaan liitolle valittiin maakun­ta­val­tuuston puheenjohtajat, maakuntahallitus ja tarkas­tus­lau­takunta

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Kuvassa vasemmalta maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

Emmi Leppikangas/Pirkanmaan liitto

Maa­nan­tai­na 25. elo­kuu­ta Kan­ga­sal­la ko­koon­tu­nut Pir­kan­maan lii­ton maa­kun­ta­val­tuus­to va­lit­si maa­kun­ta­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan jä­se­net ja va­ra­jä­se­net.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimaranta suljettiin varotoimenpiteenä

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Kalettomanlahden uimarannalla oli noudatettu maanantaina hyvin uimarannan sulkemisesta kertovaa tiedotetta. Pomppulinnasta kuului ääniä, mutta ranta oli tyhjä, vesillä oli ainoastaan veneitä.

Riikka Tallila

Ka­let­to­man­lah­den ui­ma­ran­ta on sul­jet­tu tois­tai­sek­si mah­dol­li­sen jä­te­ve­den yli­vuo­don vuok­si, tie­do­tet­tiin Vir­tain kau­pun­gin in­ter­net­si­vuil­la tä­nään maa­nan­tai­aa­mu­na 20. hei­nä­kuu­ta.

Henkilöauto ajautui kaiteeseen Torise­va­jär­vien­tiellä

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui noin kah­den ai­kaan, kun hen­ki­lö­au­to ajau­tui kai­tee­seen ja kim­po­si sii­tä kal­li­o­leik­kauk­seen.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Tavoitteisiin puolukoita poimimalla

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Puolukoiden ostossa häärivä Emilia Ylä-Soininmäki kertoo nauttivansa asiakaspalvelusta ja rennosta työilmapiiristä. Hän jatkaisi työtä mielellään pidempäänkin.

Tuija Veija

Vir­tain 4-yh­dis­tyk­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet puo­lu­koi­den os­ta­mi­ses­sa. Jo­ka­syk­syi­nen, rei­lun kuu­kau­den pi­tui­nen puo­luk­ka­se­son­ki al­koi viik­ko sit­ten ja se kes­tää noin kuu­kau­den ajan.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Jokainen yrityksen ohi ajava on mahdollinen asiakas

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vir­tain vuo­den 2026 yrit­tä­jäk­si va­lit­tu Kim­mo Hy­ny­nen on hie­man hä­mil­lään yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen myön­tä­mäs­tä huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta.
Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Yrittäjät rakentavat kotiseudun tulevaisuutta joka päivä

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Virtain vuoden Yrittäjäksi valittiin tänä iltana Kimmo Hynynen Puuvirrat Oy:ltä. Hän vastaanotti palkinnon yhdessä puolisonsa Arja Pitkämäen kanssa. Virtain Yrittäjien puheenjohtaja Mervi Vilén (keskellä) tiedusteli, oliko Hynynen valmistellut puheenvuoron.

Vuo­den Yrit­tä­jä -juh­laa vie­tet­tiin 4. syys­kuu­ta Ho­tel­li Tar­jan­teen ra­vin­to­la­ti­lois­sa juh­la­vis­sa, mut­ta ren­nois­sa ja läm­min­hen­ki­sis­sä tun­nel­mis­sa. Yrit­tä­jiä oli per­jan­tai-il­ta­na saa­pu­nut pai­kal­le yli 70.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.