Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.

Mielipide | Hajamieliset kansanedustajat

Nyt ko­vas­ti ih­me­tel­lään eräi­den kan­sa­ne­dus­ta­jien asun­nois­sa ta­pah­tu­nei­ta kum­mal­li­suuk­sia. Ku­kaan ei ole huo­man­nut ky­syä ky­seis­ten edus­ta­jien muis­tin pe­rään!
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.

Tuplasti enemmän aktiivikävijöitä

Hy­viä uu­ti­sia en­si vii­kol­la! Sa­no­mien di­gi­si­säl­tö avau­tuu kaik­kien lu­et­ta­vak­si mak­sut­ta 15. lo­ka­kuu­ta heti aa­mu kel­lo 9.00. Usein avaa­mi­ses­sa on pien­tä vii­vet­tä riip­pu­en sii­tä mis­sä päin Suo­mea tai maa­il­maa si­vus­ton avaa. Li­sä­tie­toa löy­tyy ta­ka­si­vun mai­nok­ses­ta.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.
Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kaksi vuotta digilehteä – paperilehti kulkee edelleen rinnalla

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men­se­län Sa­no­mien lu­ki­joil­le avau­tui uu­si tapa seu­ra­ta oman alu­een uu­ti­sia. Di­gi­leh­ti täy­den­si tut­tua pa­pe­ri­leh­teä ja toi leh­den si­säl­löt lu­et­ta­vik­si myös ver­kos­sa ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.

Taysin hoitopuhelujen soittoajoista tieto aiempaa tarkemmin

Po­ti­laan on jat­kos­sa hel­pom­pi va­rau­tua Ta­y­sis­ta tu­le­vaan hoi­to­pu­he­luun, sil­lä soit­to­a­jan­koh­ta il­moi­te­taan vä­hin­tään aa­mu­päi­vän kel­lo 8–12 tai il­ta­päi­vän kel­lo 12–16 tark­kuu­del­la. Tie­tyt sai­raa­lan yk­si­köt voi­vat ker­toa kel­lo­na­jan tai ai­kaik­ku­nan myös tätä tar­kem­min.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Karhut haki pisteen Vammalasta

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan vie­ras­pe­lit jat­kui­vat Vam­ma­las­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si isän­tä­jouk­kue VaPS Hoc­keyn.

Aloite lämpöpumpun hyödyntämisestä kaukoläm­pö­tuo­tannossa

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Pent­ti Tik­ka­nen jät­ti val­tuus­to­a­loit­teen Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta. Hän esit­tää aloit­tees­saan, et­tä sel­vi­tet­täi­siin läm­pö­pum­pun hyö­dyn­tä­mis­tä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa.

Mielipide | Vanhustenviikon terveiset nuorille

Van­hus­työn kes­kus­lii­ton or­ga­ni­soi­maa Van­hus­ten­viik­koa vie­te­tään 5.–11.10. vä­li­se­nä ai­ka­na, jon­ka tee­ma­na on tänä vuon­na ar­jen koh­taa­mi­set.
Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Lahopuukisan voittajakuva Virroilta

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin et­si tä­män vuo­den ke­sä­ki­sas­saan met­sän aar­tei­ta, ja la­ho­puu­ki­san voit­ti Jus­si He­li­mä­ki.
Sanomien digilehti avattiin kaksi vuotta sitten. Nyt kirjastossa on mahdollisuus tutustua lehden käyttöön.

Sanomien digilehti avattiin kaksi vuotta sitten. Nyt kirjastossa on mahdollisuus tutustua lehden käyttöön.

Opastusta Sanomien digilehteen

Sanomien digilehti avattiin kaksi vuotta sitten. Nyt kirjastossa on mahdollisuus tutustua lehden käyttöön.

Sanomien digilehti avattiin kaksi vuotta sitten. Nyt kirjastossa on mahdollisuus tutustua lehden käyttöön.

Sanomien digilehti avattiin kaksi vuotta sitten. Nyt kirjastossa on mahdollisuus tutustua lehden käyttöön.

Sanomien digilehti avattiin kaksi vuotta sitten. Nyt kirjastossa on mahdollisuus tutustua lehden käyttöön.

Van­hus­ten vii­kol­la kes­ki­viik­ko­na 7. lo­ka­kuu­ta Suo­men­se­län Sa­no­mil­ta ol­laan Vir­tain kir­jas­tos­sa esit­te­le­mäs­sä ja opas­ta­mas­sa kak­si vuot­ta käy­tös­sä ol­lut di­gi­leh­teä.
Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Kuvituskuva

Marttinen on jälleen Luomun käytön mestari

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Kuvituskuva

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Kuvituskuva

Ruo­ka­pal­ve­lui­den ja ra­vin­to­loi­den Luo­mun käy­tön mes­ta­rit -kil­pai­lun tu­lok­set jul­kis­tet­tiin syys­kuun lo­pul­la.

Mielipide | Murskasiko Koiviston konklaavi riippumattoman oikeuslaitoksen?

Jat­kan sitä aja­tuk­sen­juok­sua, jon­ka his­to­ri­oit­si­ja Las­se Kan­gas jul­ki­ses­ti ava­si: ”kes­kus­pank­ki teki his­to­ri­al­li­sen suu­ren vir­heen, min­kä seu­rauk­se­na oli ta­lou­den yli­kuu­me­ne­mi­nen ja ro­mah­dus”.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.

Sumu tervehtii aamusta

Syk­sy ete­nee ko­his­ten, san­kat su­mut ter­veh­ti­vät usein aa­mus­ta liik­ku­jaa. Toi­mi­tuk­ses­sa puo­les­taan koo­taan täy­del­lä te­hol­la pian jul­kais­ta­van yrit­tä­jä­leh­den si­vu­ja.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Yrit­tä­jät

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Yrit­tä­jät

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syyslomalla lapsi voi olla pidempään yksin kotona – käy turvallisuusasiat läpi etukäteen

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Ruuanlaiton yhteydessä kannattaa käydä lapsen kanssa läpi kodinkoneiden turvallinen käyttö.

Kuvituskuva

Syys­lo­mal­la moni kou­lu­lai­nen viet­tää ta­val­lis­ta pi­dem­piä ai­ko­ja ko­to­na il­man ai­kuis­ta. Vä­li­pa­laa teh­dään it­se, ja myös pie­nis­tä ta­pa­tur­mis­ta voi jou­tua sel­viy­ty­mään omin neu­voin. En­nen lo­maa on hyvä käy­dä lap­sen tai nuo­ren kans­sa läpi, mi­ten ko­to­na toi­mi­taan, jos jo­tain sat­tuu.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.
Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Riikka Tallila

Arvokasta kulttuu­ri­mat­kai­lu­paikkaa kehitetään innolla

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Riikka Tallila

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Vahvan kulttuuriperinnetyökokemuksen omaava Meidän Perinnekylä -hankkeen projektipäälliköksi on valittu Veera Kallioinen. – On vahvuus, että Perinnekylää kehitetään nyt yhdessä, se kertoo mielestäni tekemisen meiningistä, pohtii Kallioinen.

Riikka Tallila

Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä -hank­kee­seen pro­jek­ti­pääl­li­kök­si va­lit­tu Vee­ra Kal­li­oi­nen aloit­ti työn­sä 2. ke­sä­kuu­ta Ree­tan­tu­val­la.

Onnettomuus Lieden­poh­jan­tiellä

Pir­kan­maan pe­las­tus­lai­tos tie­dot­taa, et­tä Vir­tain Lie­den­poh­jan­tiel­lä on sat­tu­nut va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus. Pe­las­tus­toi­met ovat käyn­nis­sä koh­tees­sa ja tie on sul­jet­tu on­net­to­muus­pai­kan koh­dal­ta ko­ko­naan. Li­sä­tie­to­ja odo­tet­ta­vis­sa il­ta­päi­väl­lä.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Lu­ki­jam­me

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Karhut haki pisteen Vammalasta

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan vie­ras­pe­lit jat­kui­vat Vam­ma­las­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si isän­tä­jouk­kue VaPS Hoc­keyn.
Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Mitä kuu­luu Sai­la Oja­la?

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Retropop on perustettu aikoinaan Virroilla, jossa Saila ja Tommi Ojala ovat keikkailleetkin useamman kerran vuosien saatossa. – Virrat on minulle lämmin muisto yhdestä elämänvaiheesta. Siellä on mukava käydä ja kierrellä vanhoissa tutuissa paikoissa, Saila toteaa.

Tommi Ojala

– Ke­sään kuu­luu tosi hy­vää. Keik­ko­ja on joka vii­kon­lop­pu ja toi­si­naan vii­kol­la­kin ym­pä­ri Suo­men. Töi­tä riit­tää, ja se on hie­noa, iloit­see Ret­ro­po­pin lau­la­ja Sai­la Oja­la.
Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Lahopuukisan voittajakuva Virroilta

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin et­si tä­män vuo­den ke­sä­ki­sas­saan met­sän aar­tei­ta, ja la­ho­puu­ki­san voit­ti Jus­si He­li­mä­ki.
Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kaksi vuotta digilehteä – paperilehti kulkee edelleen rinnalla

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men­se­län Sa­no­mien lu­ki­joil­le avau­tui uu­si tapa seu­ra­ta oman alu­een uu­ti­sia. Di­gi­leh­ti täy­den­si tut­tua pa­pe­ri­leh­teä ja toi leh­den si­säl­löt lu­et­ta­vik­si myös ver­kos­sa ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Tervetuloa lukemaan digiuutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Kanelipullia ja uutisia!

Vih­doin on di­gi­leh­ti saa­tu avat­tua ja päi­vä on ih­me­tel­ty, mitä tämä nyt tar­koit­taa. Jon­kin ver­ran on di­giu­u­ti­sia se­koi­tet­tu nä­köis­leh­teen, joka on myös tuos­sa vie­res­sä lu­et­ta­vis­san­ne mak­sut­ta.
Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Hirvimetsällä voi kohdata vaikka karhun

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Neva-Äijien aktiivit Heidi Hokkanen, Petri Pohjola ja Petri Raittinen muistelevat kartan äärellä, miten Pohjolan koira yhytti karhun ja ajoi sen Kurjenkylän Pohjasnevalle. – Neljä tuntia rämmin suolla, ennen kuin sain koiran kiinni. Karhuja metsissä on enemmän kuin uskoisikaan, Pohjola sanoo.

Tuija Veija

Äi­jän­ne­van met­säs­tys­seu­ran, Neva-Äi­jien ma­jal­la ta­kas­sa roi­hu­a­va tuli läm­mit­tää, kun pit­kän pir­tin­pöy­dän ää­rel­lä tut­ki­taan kart­taa en­nen jah­tiin läh­töä. Tä­män vuo­den hir­vi­saa­lis on jo kaa­det­tu, mut­ta peu­ro­ja ja kau­rii­ta on tar­koi­tus läh­teä met­säs­tä­mään.
Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Äijännevalla luotetaan suomalaiseen maidontuotantoon

Ran­ta­kun­ta ja Äi­jän­ne­va

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Rantakunnan puolella asuvat Mervi ja Pekka Niemi ovat Äijännevan ainoat maidontuottajat. Pekan isoisoisän Matin peruja olevaa Pajusen Tilaa hoitaa nyt neljäs sukupolvi.

Kuvat Riikka Tallila

Mer­vi ja Pek­ka Nie­mi edus­ta­vat nel­jät­tä su­ku­pol­vea Pa­ju­sen Ti­lal­la Äi­jän­ne­val­la. Hei­dän na­ve­tas­taan löy­tyy lyp­sy­kar­jaa 60 eläi­men ver­ran ja nuor­kar­jaa sa­man ver­ran.
– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Miljoo­nain­ves­toinnilla maailman johtavaksi ruuvitaloksi

Yrit­tä­jät

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

– Virrat on väkilukuunsa nähden varsin teollinen paikkakunta, mikä on suorastaan elinehto Kaupungin menestymiselle, näkee Aki Kangas.

Kuvat Tuija Veija

Tänä vuon­na 45 vuot­ta täyt­tä­vän Me­mar Oy:n pää­o­mis­ta­jal­la, myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­joh­ta­ja Aki Kan­kaal­la on iloi­sia uu­ti­sia ker­rot­ta­va­naan. Vir­tain teh­taal­la on me­neil­lään liki kah­den mil­joo­nan eu­ron in­ves­toin­ti, kun uut­ta ruu­vi­so­lua ra­ken­ne­taan. 
Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Hoiva-alalla parasta ja haastavinta on muuttuva työ

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Sairaanhoitajien Nouseva tähti -tunnustuksella palkittu Ida-Maria Wiklund vietti nuoruutensa Liedenpohjassa ja kävi yläasteen Virroilla. Hän katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen ja näkee yhteistyön Pirhan kanssa kehittyneen parempaan suuntaan.

Tuija Veija

Lil­jan­ne­ko­din Mer­to­ka­rin yk­si­kös­sä vas­taa­va­na sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Ida-Ma­ria Wik­lund sai yl­lä­tyk­sek­seen mar­ras­kuus­sa Suo­men Sai­raan­hoi­ta­jien Nou­se­va täh­ti -tun­nus­tuk­sen.
Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Ju­tu­te­taas yrit­tä­jää

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Yrittäjä Vesa-Matti Vartiainen toteaa, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan, jotta saadaan uutta liiketoimintaa paikkakunnalle ja sitä myöten kehitystä katukuvaankin.

Piia Hirviniemi

VaHa Di­gi­tal Oy on vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu di­gi­taa­li­siin pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vä yri­tys. Yri­tyk­sen toi­min­ta käyn­nis­tyi Vir­tain­tien var­rel­la heti pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien, mut­ta ka­tu­ta­sos­sa asi­ak­kai­ta on pal­vel­tu ke­sä­kuus­ta 2025 al­ka­en.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Vuoden isoin ponnistelu saa väen liikkeelle

Yrit­tä­jät

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Vuoden Yrittäjäjuhlan valmistelu koostuu monista yksityiskohdista aina ilmapallojen pumppaamisesta paristotuikkujen viritykseen. Valmisteluissa päivää ennen h-hetkeä olivat Marja Haapanen (vas.), Juha Haapanen, Kari Purra, Marjut Ahoranta ja Mervi Vilén.

Riikka Tallila

Vir­tain Yrit­tä­jien vuo­den ko­vin pon­nis­te­lu on eh­dot­to­mas­ti joka vuo­si jär­jes­tet­tä­vä Vuo­den Yrit­tä­jä­juh­la, joka on siir­ret­ty lä­hem­mäk­si 4. syys­kuu­ta vie­tet­tä­vää Yrit­tä­jän­päi­vää.
Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Lu­ki­jam­me

Paikallislehti auttaa tuntemaan omaa asuinaluetta

Lu­ki­jam­me

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Auli Arpiainen lukee lehden aamukahvikupin ääressä, järjestelmällisesti kannesta kanteen.

Anne Ristolainen

– Lap­ses­ta as­ti olen leh­teä lu­ke­nut, mut­ta pai­kal­lis­leh­den ti­laa­ja­na olen ol­lut yh­tä­jak­soi­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Sitä en­nen ti­la­sin eri­lai­sia ly­hy­em­piä jak­so­ja asu­es­sa­ni toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, ker­too Ar­pi­ai­nen.
Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jätekasa tienvarressa – kuka siivoaa?

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jäteasemalle kuuluva kuorma oli kipattu Hauhuuntien varrelle noin puolen kilometrin päähän jätepisteestä.

Jesse Eteläniemi

Hau­huun­tien var­rel­ta löy­tyi vii­me vii­kol­la suu­ri kasa ko­ti­ta­lou­des­ta pe­räi­sin ole­vaa se­ka­jä­tet­tä. Ku­via ros­ka­ka­sas­ta jul­kais­tiin Fa­ce­boo­kis­sa Vir­tain pus­ka­ra­dio -ryh­mäs­sä. Päi­vää myö­hem­min ros­kat oli sii­vot­tu pois.
– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Yrit­tä­jät

Virtain elinvoimaa rakennetaan yritysten ja osaajien voimin

Yrit­tä­jät

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

– Virtain kaupungin elinvoiman näkökulmasta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ollut lisämaan hankkiminen vt 23 ja kt 66 ja 68 risteysalueelta sekä koko Kangas-Hietalan alueen kaavoituksen käynnistyminen, kertovat yrityskoordinaattori Maarit Toroskainen (vas.), kaupunginjohtaja Henna Viitanen ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.

Piia Hirviniemi

Pyy­sim­me Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­tii­mil­tä ajan­koh­tai­sia kuu­lu­mi­sia kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä, yri­ty­syh­teis­työs­tä, osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta sekä Tre­dun kou­lu­tus­ti­lan­tees­ta.
Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysi­de­a­kil­pailun voitto E&A Catering -juhlapalvelulle

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Yritysideakilpailu Ready4Bisneksen finaali yläkoulun sarjan voittajiksi valittiin 9.-luokkalaiset Elviira Korkatti (vas.) ja Anniina Sahi. Heidän yritysidea perustui ruoanlaittoon, leivontaan ja juhlien järjestämiseen.

Riikka Tallila

Yri­ty­si­de­a­kil­pai­lu Re­a­dy4Bis­nek­sen fi­naa­li ki­sat­tiin tiis­tai­na 6. lo­ka­kuu­ta Vir­tain yh­te­näis­kou­lul­la. Fi­naa­lis­sa ylä­kou­lu­lai­set sekä toi­sen as­teen opis­ke­li­jat pää­si­vät esit­te­le­mään omia yri­ty­si­de­oi­taan tuo­ma­ris­tol­le.
Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Uusittu maalaamo parantaa työn laatua

Yrit­tä­jät

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Korjaamotoimintaa harjoittavan Janne Sahin uudessa maalaamossa oli meneillään Kian takaluukun esikäsittely.

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken Hei­nä­pe­räl­lä toi­mi­va Hei­nä­pe­rän ko­ne­pa­ja ja au­to­kor­jaa­mon yrit­tä­jä Jan­ne Sahi to­teut­ti teh­das­val­mis­tei­sen maa­laus­kam­mi­on, joka val­mis­tui hei­nä­kuus­sa.
Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kaksi vuotta digilehteä – paperilehti kulkee edelleen rinnalla

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Koira kotiovelta suden suuhun oli viime vuoden luetuin uutinen. Sitä oli klikattu yli 21 000 kertaa.

Tapio Luuri

Kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men­se­län Sa­no­mien lu­ki­joil­le avau­tui uu­si tapa seu­ra­ta oman alu­een uu­ti­sia. Di­gi­leh­ti täy­den­si tut­tua pa­pe­ri­leh­teä ja toi leh­den si­säl­löt lu­et­ta­vik­si myös ver­kos­sa ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­mat­ta.
Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Yrit­tä­jät

Asiakkaan ja yhteis­työ­kumppanin luottamus on aina ansaittava

Yrit­tä­jät

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Jari Ahola ja Sanna Järvensivu kertovat osallistuneensa syyskuussa kaupungin ja yritysten yhteiseen esihenkilöiden valmennuspäivään. – Se oli hieno avaus uudenlaisesta yhteistyöstä.

Tuija Veija

– Lii­ke­lai­tok­sen­kin on an­sait­ta­va luot­ta­mus niin asi­ak­kai­den kuin yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­kin kes­kuu­des­sa, to­te­aa Lii­ke­lai­tos Mart­ti­sen joh­ta­ja San­na Jär­ven­si­vu, kun ky­sy­tään, mil­lais­ta nuo­ri­so­kes­kuk­sen on toi­mia yri­tys­ten kil­pai­lu­ym­pä­ris­tös­sä.
Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Uusia etappeja Näsireitin pyöräilijöille

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kylien pyörähdyspaikat tuovat turvaa matkailuun, reittiä on helpompi suunnitella, kun on tiedossa kulkijaa palvelevat määränpäät.

Kuvat PoKo ry

Syk­sy so­pii mai­ni­os­ti pyö­rä­ret­kei­lyyn. Pir­kan­maal­la on käy­tös­sä Jär­vien rei­tit -si­vus­to, jon­ka avul­la rei­tit ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.
Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Karhut haki pisteen Vammalasta

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kiekko-Karhujen Edustusjoukkueen III-divisioonan vieraspelit jatkuivat Vammalassa viime viikonloppuna.

Kuvat Markus Peltonen

Kiek­ko-Kar­hu­jen Edus­tus­jouk­ku­een III-di­vi­si­oo­nan vie­ras­pe­lit jat­kui­vat Vam­ma­las­sa, jos­sa jouk­kue koh­ta­si isän­tä­jouk­kue VaPS Hoc­keyn.

Mielipide | Hajamieliset kansanedustajat

Nyt ko­vas­ti ih­me­tel­lään eräi­den kan­sa­ne­dus­ta­jien asun­nois­sa ta­pah­tu­nei­ta kum­mal­li­suuk­sia. Ku­kaan ei ole huo­man­nut ky­syä ky­seis­ten edus­ta­jien muis­tin pe­rään!

Aloite lämpöpumpun hyödyntämisestä kaukoläm­pö­tuo­tannossa

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Pent­ti Tik­ka­nen jät­ti val­tuus­to­a­loit­teen Vir­tain kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14. syys­kuu­ta. Hän esit­tää aloit­tees­saan, et­tä sel­vi­tet­täi­siin läm­pö­pum­pun hyö­dyn­tä­mis­tä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa.

Taysin hoitopuhelujen soittoajoista tieto aiempaa tarkemmin

Po­ti­laan on jat­kos­sa hel­pom­pi va­rau­tua Ta­y­sis­ta tu­le­vaan hoi­to­pu­he­luun, sil­lä soit­to­a­jan­koh­ta il­moi­te­taan vä­hin­tään aa­mu­päi­vän kel­lo 8–12 tai il­ta­päi­vän kel­lo 12–16 tark­kuu­del­la. Tie­tyt sai­raa­lan yk­si­köt voi­vat ker­toa kel­lo­na­jan tai ai­kaik­ku­nan myös tätä tar­kem­min.
Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Lahopuukisan voittajakuva Virroilta

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Kesäkisan voittajakuva Majavan mailla.

Jussi Helimäki

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin et­si tä­män vuo­den ke­sä­ki­sas­saan met­sän aar­tei­ta, ja la­ho­puu­ki­san voit­ti Jus­si He­li­mä­ki.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Ote­taas se­le­vää

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.

Tuplasti enemmän aktiivikävijöitä

Hy­viä uu­ti­sia en­si vii­kol­la! Sa­no­mien di­gi­si­säl­tö avau­tuu kaik­kien lu­et­ta­vak­si mak­sut­ta 15. lo­ka­kuu­ta heti aa­mu kel­lo 9.00. Usein avaa­mi­ses­sa on pien­tä vii­vet­tä riip­pu­en sii­tä mis­sä päin Suo­mea tai maa­il­maa si­vus­ton avaa. Li­sä­tie­toa löy­tyy ta­ka­si­vun mai­nok­ses­ta.
Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

”Tuntui kotoisalta, kun täällä puhuttiin oikein”

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Sei­ja Laak­so­nen viet­ti vii­me vii­kon­lop­pu­na 60-vuo­tis­päi­vi­ään. Juh­lan kun­ni­ak­si hän kut­sui ys­tä­vi­ään Ki­sa­pir­tin elo­ku­va­sa­liin lau­la­maan ja kuun­te­le­maan mu­siik­kia ”Elä­mä­ni bii­sit” -hen­ges­sä.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Kuvituskuva

Marttinen on jälleen Luomun käytön mestari

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Kuvituskuva

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Julkisten ammattikeittiöiden sarjassa Nuorisokeskus Marttinen voitti keskisuurten keittiöiden luokan 33 prosentin luomuosuudella. Marttinen voitti sarjansa jo viidennen kerran.

Kuvituskuva

Ruo­ka­pal­ve­lui­den ja ra­vin­to­loi­den Luo­mun käy­tön mes­ta­rit -kil­pai­lun tu­lok­set jul­kis­tet­tiin syys­kuun lo­pul­la.

Mielipide | Murskasiko Koiviston konklaavi riippumattoman oikeuslaitoksen?

Jat­kan sitä aja­tuk­sen­juok­sua, jon­ka his­to­ri­oit­si­ja Las­se Kan­gas jul­ki­ses­ti ava­si: ”kes­kus­pank­ki teki his­to­ri­al­li­sen suu­ren vir­heen, min­kä seu­rauk­se­na oli ta­lou­den yli­kuu­me­ne­mi­nen ja ro­mah­dus”.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.
Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Hyvä Soininkylä!

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Meijerin sillalla kesäkuussa 1954.

Tapio Niemen arkisto

Soi­nin­ky­län si­vu­ja on odo­tet­tu, niis­tä on soi­tet­tu ja huo­leh­dit­tu, et­tei vain ky­sei­sen vii­kon leh­ti ole vie­lä men­nyt ohi. Nyt odo­tus vii­mein pal­ki­taan, ja jo di­gi­leh­des­sä pyö­ri­neet ju­tut voi lu­kea myös print­ti­leh­des­tä.

Kaksi henkilöautoa kolaroi Virroilla

Pe­las­tus­lai­tok­sen mu­kaan on­net­to­muus ta­pah­tui To­ri­se­va­jär­vien­tien ja Pa­lo­lam­min­tien ris­teyk­ses­sä hie­man en­nen kel­lo kah­ta.
Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Virtolaisnuori Euroopan politiikan ytimessä

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Timo Ilonen lähettää terveiset Brysselistä Virroille ja Suomeen! – Terveisiä ennen kaikkea perheelle, sukulaisille, ystäville ja tutuille! Kaikkien kiitoksen ansaitsevien kiittämiseen menisi tässä liian kauan, mutta asianosaiset tietävät kyllä. Nähdään taas!

Kuvat Euroopan parlamentti

Vir­to­lai­nen Timo Ilo­nen viet­tää par­hail­laan use­am­man kuu­kau­den Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, jos­sa hän työs­ken­te­lee eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Se­bas­ti­an Tynk­ky­sen ka­bi­ne­tis­sa.
 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tarjanteen seurakuntavaalien ehdokaslistat julkistettiin

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

 Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneen Tarjanteen seurakunnan ensimmäiset seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Tunnelmia seurakuntalaisten kuulemistilaisuudesta elokuulta 2024, jolloin Virtain ja Ruoveden liitosaloitteen selvitystyö oli päättymässä.

Riikka Tallila/arkistokuva

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nas­sa pi­de­tään 15. mar­ras­kuu­ta seu­ra­kun­ta­vaa­lit. Eh­do­kas­lis­toil­la on niin Vir­tain kuin Ruo­ve­den­kin eh­dok­kai­ta. Eh­dok­kai­ta on yh­teen­sä 50, Vir­roil­ta 28 ja Ruo­ve­del­tä 22.

Kuvituskuva

Killinkosken hakkuissa kaatui 80-vuotiasta männikköä

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suo­men­se­län Sa­no­mien saa­mien tie­to­jen mu­kaan Kil­lin­kos­ken mai­se­ma on muut­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti met­sän­hak­kui­den myö­tä. Hak­kuut Nau­ha­tien var­rel­la ovat ai­heut­ta­neet myös mie­li­pa­haa, ja Kil­lin­kos­kel­ta on­kin otet­tu yh­teyt­tä hak­kui­ta to­teut­ta­vaan Met­säG­rou­piin.
Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Yrit­tä­jät

Tervey­den­huollosta tatuoin­ti­tai­tei­lijaksi

Yrit­tä­jät

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Sanna Yläjoki kertoo olevansa eniten ylpeä niistä töistä, joissa on onnistunut toteuttamaan juuri sitä tyyliä, josta itse pitää; herkkää, naisellista ja yksityiskohtaista. – Toisaalta jokainen tatuointi on minulle tärkeä, koska jokainen tekemäni työ on opettanut minulle jotain uutta, ja on hienoa huomata oman kädenjäljen kehittyvän.

Kuvat Sanna Yläjoki

Vir­tain Kur­jen­ky­läs­sä asu­va San­na Ylä­jo­ki vaih­toi tu­tun työ­u­ran ko­ko­naan uu­teen suun­taan avaa­mal­la ta­tuo­in­ti- ja tai­de­a­lan yri­tyk­sen, Ate­lier Heh­ku Art&Tat­toon Vir­tain kes­kus­taan.
Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Mitä kuu­luu Kai­su Vir­ka­jär­vi?

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kaisu Virkajärvi on työskennellyt Valmetilla jo lähes 16 vuotta. Viime vuodet työ on vienyt häntä eri puolille Eurooppaa.

Kuvat Kaisu Virkajärvi

– Kii­tos hy­vää! Ai­na­kin pää­o­sin. Vie­tän pit­käs­tä ai­kaa pi­dem­män, pa­rin kuu­kau­den mit­tai­sen jak­son Suo­mes­sa, sil­lä toi­vun juu­ri jal­ka­leik­kauk­ses­ta, vas­taa Vir­roil­la lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt Kai­su Vir­ka­jär­vi.
Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Eläkkeellä työskentely mahdollistaa väljemmän aikataulun

Yrit­tä­jät

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Yrittäjä Kaija Sundberg jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta töitä hän tekee ilolla edelleen. Uusin aluevaltaus on meridiaaneihin liittyvät koulutukset.

Riikka Tallila

Tänä vuon­na tu­lee täy­teen 20 vuot­ta, kun Kai­ja Sund­berg muut­ti yri­tyk­sen­sä Luon­tais­hoi­to­la Va­lon­sil­lan Vir­roil­le Vi­su­ve­del­tä, jos­sa se oli eh­ti­nyt toi­mia 2,5 vuot­ta. Paik­ka toi­mi­ti­loil­le löy­tyi aluk­si Ja­la­van­ku­jal­ta, sit­ten ol­tiin pit­kään Puut­teen­tiel­lä ja vii­mei­set nel­jä vuot­ta Vir­tain­tien ku­pees­sa.
Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Ruokaa laitettu isolle perheelle 40 vuoden ajan

Yrit­tä­jät

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Mikontalon tiimiin kuuluvat Niemelän perheestä Tony (vas.), Matti sekä Katja. Lisäksi joukkoa täydentää Anastasia Komarovskikh.

Riikka Tallila

– Tämä on alus­ta läh­tien ol­lut kuin lait­tai­si isol­le per­heel­le ruo­kaa, ku­vai­lee Mat­ti Nie­me­lä yri­tys­toi­min­taa Mi­kon­ta­lon ra­vin­to­las­sa.
Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Yrit­tä­jät

Kyläkauppa on tänä päivänä eräänlainen nähtävyys

Yrit­tä­jät

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Kaarlo Lehtomäki (vas.) oli ostoksilla tutussa lähikaupassaan lokakuun alussa. Kauppiaspariskunta Juha Jatala ja Outi Suojansalo toteavat, että kyläkaupan jatkumisen ratkaisee kaupan palveluiden käyttäminen

Riikka Tallila

Kil­lin­kos­ken ky­lä­kaup­paa Kil­lin­jät­tiä lä­hes kuu­si vuot­ta pyö­rit­tä­neet Ou­ti Suo­jan­sa­lo ja Juha Ja­ta­la ker­to­vat vuo­sien ku­lu­neen no­pe­as­ti.
Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tilalla kuljetaan sukupolvien ketjussa

Soi­nin­ky­lä

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Keski-Soinin tila tukee kylän elämää muun muassa työllistämällä nuoria. Tilan isäntä Tuomo Keski-Soinin ja emäntä Sari Keski-Soinin kanssa kuvassa Luukas Keski-Soini, Leevi Marttila, Nea Kantonen, Lassi Autio ja Tiia-Mariia Ylinen.

Riitta Keski-Soini

Soi­nin­ky­län pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mai­se­mas­sa si­jait­se­va Kes­ki-Soi­nin tila on paik­ka, jos­sa his­to­ria ja ny­ky­päi­vä koh­taa­vat.
Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

W niin kuin Wolander

Soi­nin­ky­lä

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Esa ja Ritva Harjumäki pitävät Wolanderin vanhaa taloa ja ympäristöä hyvässä kunnossa. Nurmikoiden leikkuu on Esan vastuulla, Ritva huolehtii kukista ja istutuksista. Rescuekoira Leksa touhuaa mukana.

Tuija Veija

Ul­ko­ra­ken­nuk­sen pää­dys­sä ko­mei­lee iso W merk­ki­nä sii­tä, et­tä on tul­tu oi­ke­aan paik­kaan. Su­vun van­han puu­merk­ki löy­tyy myös ny­kyi­sen asuin­ta­lon pää­ty­kol­mi­ois­ta.
Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

”Tuntui kotoisalta, kun täällä puhuttiin oikein”

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Seija Laaksonen harrastaa vesijuoksua laivarannan vesissä keväästä syksyyn. – En suostu häpeämään yhtä ainuttakaan vuotta, jonka olen täällä armossa saanut elää.

Tuija Veija

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Sei­ja Laak­so­nen viet­ti vii­me vii­kon­lop­pu­na 60-vuo­tis­päi­vi­ään. Juh­lan kun­ni­ak­si hän kut­sui ys­tä­vi­ään Ki­sa­pir­tin elo­ku­va­sa­liin lau­la­maan ja kuun­te­le­maan mu­siik­kia ”Elä­mä­ni bii­sit” -hen­ges­sä.
Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Soi­nin­ky­lä

Tuomenkukat toivottivat evakkopojan tervetulleeksi

Soi­nin­ky­lä

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Lauri Saikkonen muistelee, että ennen Soininkylän äänimaailmaan kuului lehmien ammuntaa, hevosvetoisten niittokoneiden siritystä, puimakoneiden ääniä ja kovapyöräkärryjen kolinaa kylätiellä.

Tuija Veija

Kun Lau­ri Saik­ko­nen 12-vuo­ti­aa­na saa­pui van­hem­pien­sa ja si­sa­rus­ten­sa kans­sa evak­ko­na Soi­nin­ky­lään ke­sä­kuus­sa 1946, hän ihas­te­li kaik­ki­al­la kuk­ki­via tuo­mia.
Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Yhteensä 17 maratonia viikossa!

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Virtolaisjuoksija Sirpa Riitamäki innosti 0–2 alueen oppilaita liikuntahaasteen alkuun. Noin 230 metrin merkitty reitti koulun pihassa jaksettiin juosta monta kertaa ja viikon lopputulos oli yhteensä jopa 720 kilometriä.

Kuvat Riikka Tallila

Vir­tain yh­te­näis­kou­lun ma­ra­ton­viik­ko aloi­tet­tiin 0–2 alu­eel­la viik­ko sit­ten maa­nan­tai­na 21. syys­kuu­ta. Ta­pah­tu­man avaus suo­ri­tet­tiin kel­lo 9.40 ja avaa­ja­na toi­mi oman ky­län SM-juok­si­ja Sir­pa Rii­ta­mä­ki, jon­ka kans­sa yh­des­sä läm­mi­tel­tiin ja ve­ny­tel­tiin en­nen ra­dal­le läh­töä.
Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Tuomas Lätti uusi Suomen­mes­ta­ruutensa

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team pääsi juhlimaan Suomenmestaruutta tuplana, kun tiimin molemmat kuljettajat pokkasivat kirkkaimmat pystit. Kuvassa Heikki Rita-Kasari (vas. ylhäällä), Markku Rita-Kasari, Tuomas Lätti (vas. renkaan päällä), Emilia Vierikko, Teemu Koivuluoma, Maiju Huhtanen ja Maija Niinimäki.

Versu Pulling Team

Vir­to­lai­nen Tuo­mas Lät­ti nap­pa­si tois­ta­mi­seen trac­tor pul­lin­gin Farm Sport 10 000 ki­lon pai­no­luo­kan Suo­men­mes­ta­ruu­den kau­den pää­tös­ki­sas­sa Ka­la­jo­el­la elo­kuus­sa.
Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Aki Kohosen jalkapallo vaihtui taloushallintoon

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Virtain kaupungin uusi talous- ja hallintojohtaja Aki Kohonen kertoo tunteneensa olonsa tervetulleeksi Virroilla. – Ei ole täysin poissuljettu, että muuttaisimme puolison kanssa Virroille tulevaisuudessa.

Riikka Tallila

Vir­tain uu­si ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Aki Ko­ho­nen on jo 3. elo­kuu­ta al­ka­en ot­ta­nut hal­tuun kau­pun­gin ta­lou­den tun­nus­lu­ku­ja hy­pä­tes­sään suo­raan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on val­mis­te­lup­ro­ses­siin, joka on jo pit­käl­lä. Osas­to­koh­tai­sia pa­la­ve­rei­ta on pi­det­ty tii­viis­ti ta­lou­sar­vi­o­val­mis­te­lu­ryh­män kans­sa.

Kuvituskuva

Ote­taas se­le­vää

Vaikuttaako Töysän apteekin sopimus­val­mis­tuksen päättyminen Virroilla?

Ote­taas se­le­vää

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Uu­ti­nen Töy­sän ap­tee­kin so­pi­mus­val­mis­tus­lu­van rau­ke­a­mi­ses­ta on he­rät­tä­nyt ky­sy­myk­siä myös lu­ki­jois­sam­me.
Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Kuljetus­lii­ke­toi­minnan kauppa vahvistaa virtolai­sy­ri­tyksen asemaa

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Juha Haapanen näkee yritykselleen kasvun mahdollisuuksia kiertotaloudessa ja erikoistumisessa.

Tuija Veija

Vir­to­lai­sen lo­gis­tiik­ka-alan yri­tyk­sen As­penl­Log Oy:n kas­vu on sen pe­rus­ta­mi­ses­ta, eli vuo­des­ta 2021 läh­tien ol­lut ta­sais­ta. Hal­lit­tua kas­vua on ha­et­tu, ja nyt sitä saa­daan lii­ke­toi­min­ta­kau­pan kaut­ta.
Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Esimerkillinen yhteistyö Virroilla herätti huomion

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Virtain Muovityön tuotantojohtaja Erkki-Jussi Lahtinen (vas.) tehdaskierroksella Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Marko Koljosen ja Muovipolin toimitusjohtaja Pertti Salosen sekä Elinvoimapalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Salmen kanssa. Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen (takana) sekä Virtain kaupungin yritys- ja markkinointikoordinaattori Maarit Toroskainen.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin elin­voi­ma­o­sas­ton toi­mes­ta on jär­jes­tet­ty ai­em­min noin puo­li­vuo­sit­tain muo­vik­lus­te­rin ko­koon­tu­mi­sia vir­to­lai­sil­le alan yri­tyk­sil­le, ti­lai­suuk­sis­sa ja­e­taan muun mu­as­sa tie­tout­ta sekä ha­e­taan yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sia.
Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

En sano ei, vaan nähdään

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Mirjami Veikkola haluaa antaa aikaansa perheelleen enemmän jatkossa, mutta sanoo olevansa kiitollinen näistä kahdesta kaudesta Virtain seurakunnan luottamustoimissa.

Tapio Veikkola

Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa jää täl­lä ker­taa vii­si vir­to­lais­ta kirk­ko­val­tuus­ton jä­sen­tä aset­tu­mas­ta eh­dol­le. Hei­dän jou­kos­sa on muun mu­as­sa Mir­ja­mi Veik­ko­la.
Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Perinnekylään kävijälaskuri ja lisää valaistusta

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Miska Lahtinen, Marika Kallio, Lea Koskimäki, Minna Koskinen ja Veera Kallioinen muodostavat hyvinvointitiimin. Perinnekylä on merkittävä osa heille kuuluvaa toimialaa.

Tuija Veija

Vir­tain kau­pun­gin hy­vin­voin­ti­toi­men syk­sy täyt­tyy mo­ni­puo­li­ses­ta ta­pah­tu­ma­tar­jon­nas­ta. Taus­tal­la teh­dään työ­tä kun­ta­lais­ten par­haak­si niin lii­kun­nan kuin kult­tuu­rin­kin sa­ral­la.
Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Yrit­tä­jät

Nuoret yrittäjät uskovat metsäalan tulevaisuuteen

Yrit­tä­jät

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Otso Salin ja Akseli Sihvonen eivät pelkää tarttua raivaussahaan tai moottorisahaan. Heidän yrityksensä toiminta-ajatuksena on reilu kauppa ja laadukas työnjälki.

Aino-Kaisa Sihvonen

Ot­so Sa­lin ja Ak­se­li Sih­vo­nen ovat nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta in­nok­kai­ta met­sä­töi­den te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­tus met­sä­a­laan sai hei­dät pe­rus­ta­maan ke­vääl­lä 2026 yri­tyk­sen Met­sä­työ Sa­lin & Sih­vo­nen.
Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Soi­nin­ky­lä

Luonnonläheistä elämää tiiviissä kyläyhteisössä

Soi­nin­ky­lä

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Jari Wersta kiipesi jo lapsuudessaan välillä Housukalliolle miettimään maailmanmenoa. Silloin kaverina oli kultainennoutaja Rami. Nyt perheen neljästä koirasta mukaan lähti irlanninsusikoira Himmu.

Kuvat: Jari Wersta

Jari Wers­ta on asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa 1960–1970-lu­kua Soi­nin­ky­läs­sä Mur­ron­mä­en ti­lal­la. Äi­ti Rai­li ja isä Uo­le­vi Wers­ta pi­ti­vät lyp­sy­kar­ja­ti­laa.
Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Virinä tuodaan entistä näkyvämmäksi

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Miska Lahtinen suunnittelee Virinän näyttelytilaan uudenlaista sisustusta. Myös kadulle Virinää pyritään saamaan helpommin löydettäväksi.

Tuija Veija

Elo­kuun alus­sa työn­sä aloit­ta­nut Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri- ja ta­pah­tu­ma­koor­di­naat­to­ri Mis­ka Lah­ti­nen on pääs­syt mu­ka­vas­ti työn­syr­jään kiin­ni. Par­hail­laan hä­nel­lä on ke­hit­tä­mi­sen al­la näyt­te­ly­ti­la Vi­ri­nän toi­min­ta.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tuulivoi­ma­hankkeet kaupungin käsittelyyn syksyn aikana

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Myyränkankaan tuulivoimahankkeesta Kurjenkylän kylätalolla vuoden 2024 keväällä.

Kuvat Tuija Veija

Toi­mi­tuk­seen on tul­lut tie­dus­te­lu­ja Vir­roil­la vi­reil­lä ole­vien tuu­li­voi­ma­hank­kei­den ti­lan­tees­ta sekä au­rin­ko­voi­ma­hank­keis­ta. Ky­syim­me kau­pun­gil­ta ja han­ke­toi­mi­joil­ta, mis­sä nyt men­nään.

Kuka heistä on Virtain Karhu 2026?

Ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten en­nak­ko­ää­nes­tys­tä ei jär­jes­te­tä, vaan var­si­nai­nen ää­nes­tys ta­pah­tuu Ko­ta­lan Kar­hu­mark­ki­noil­la Ko­ta­la-ta­lol­la sun­nun­tai­na 5. hei­nä­kuu­ta.
Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Juhannusmarkkinat kokoavat jälleen tuhansia Perinnekylään

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Jos keli on kohdillaan, Suomen virallinen juhannuskaupunki odottaa Perinnekylän juhannustapahtumaan noin 3 500–4 000 kävijää. Kuva vuoden 2023 juhannusmarkkinoilta.

Tuija Veija

Ju­han­nus­kau­pun­gin koko per­heen pe­rin­tei­nen ju­han­nus­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään jäl­leen ju­han­nu­saat­to­na Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä.
Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Sopeutumisen sukupolvi lentää kohti uusia tuulia

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Yliopplaat vuosimallia 2026 edustavat muutoksen ja mahdollisuuksien sukupolvea.

Kuvat Tuija Veija

Vir­tain lu­ki­os­sa yli­op­pi­lai­ta juh­lit­tiin pe­rin­tei­sin me­noin lau­an­tai­na. Kaik­ki­aan 19 nuor­ta sai nos­taa val­ko­la­kin pää­hän­sä suo­ri­tuk­sen­sa mer­kik­si yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa.

Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön te­ko­ä­ly­rat­kai­su las­ten pal­ve­lu­tar­peen ar­vi­oin­nin yh­teen­ve­don kä­sit­te­lys­sä.
FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Pallokarhujen P2015-joukkue päätti jalkapallokauden

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

FC ViP P2015 -joukkueessa pelaa pääosin virtolaisia lapsia. Mukana on lisäksi kaksi pelaajaa Kihniöstä sekä yksi Ruovedeltä ja yksi Tampereelta.

Minka Liesivesi

Vir­tain Pal­lo­kar­hu­jen P2015-jouk­kue päät­ti jal­ka­pal­lo­kau­ten­sa syys­kuun lo­pus­sa. Ta­ka­na on pit­kä kau­si, joka al­koi ke­vääl­lä ja jat­kui ly­hy­en ke­sä­tau­on jäl­keen syys­sar­jal­la. Kau­den ai­ka­na jouk­kue koh­ta­si vas­tus­ta­jia ym­pä­ri Pir­kan­maa­ta ja pe­la­si yh­teen­sä lä­hes 30 sar­ja­ot­te­lua.