Riik­ka Tal­li­la

22 vuot­ta Vir­tain kult­tuu­ria hoi­ta­nut Päi­vi Yli­mys jää eläk­keel­le ja hä­nen vii­mei­nen työ­päi­vän­sä on per­jan­tai­na 30. tam­mi­kuu­ta.

– Olen kut­su­nut tuol­loin kah­vil­le pie­nen jou­kon ta­ho­ja, joi­den kans­sa on teh­ty yh­teis­työ­tä, ja jos joku muu­kin ha­lu­aa poi­ke­ta, olen tuol­loin Pe­rin­ne­ky­län Ree­tan­tu­val­la, sa­noo Vir­tain kau­pun­gin kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na toi­mi­va Yli­mys.

Vuo­siin on mah­tu­nut mon­ta mo­ni­tuis­ta ta­pah­tu­maa, ih­mis­tä ja koh­taa­mis­ta.

– Tämä on ol­lut vä­ri­käs­tä ja mo­ni­puo­lis­ta ai­kaa, si­säl­tä­en myös vai­kei­ta het­kiä.

Yk­si ju­han­nu­saat­to vuo­si­tu­han­nen al­ku­puo­lel­la on jää­nyt Yli­myk­sen mie­leen, kun hän sai­ras­tui keuh­ko­kuu­mee­seen kes­ken tii­viin ju­han­nuk­sen työ­ru­pe­a­man.

– Ju­han­nus ei kaa­tu­nut sii­hen. Ajoin au­ton niin, et­tä pää­sin vä­lil­lä au­toon hui­laa­maan. Olen aset­ta­nut työn ai­na etu­si­jal­le, in­nos­tun ja ha­lu­an hoi­taa teh­tä­vä­ni tun­nol­li­ses­ti. Mo­nil­le juh­la­päi­vil­le on osu­nut työ­teh­tä­viä, mikä on nä­ky­nyt tie­ten­kin lä­heis­te­ni elä­mäs­sä. Se kuu­luu toki am­mat­tii­ni ja on it­ses­tään­sel­vyys ol­la läs­nä jär­jes­tä­mis­sä­ni ti­lai­suuk­sis­sa.

Ju­han­nus­kau­pun­gin ju­han­nus­ta on kas­va­tet­tu vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa ih­mis­ten toi­vees­ta pie­nes­tä ju­han­nus­ju­lis­tuk­ses­ta Ran­ta­puis­tos­sa isok­si mas­sa­ta­pah­tu­mak­si Pe­rin­ne­ky­lään.

– Saa ol­la tyy­ty­väi­nen, et­tä kaik­ki on ai­na su­ju­nut hy­vin. Iso­na apu­na te­ke­mäs­sä ovat ol­leet tur­val­li­suu­sa­si­ois­ta huo­leh­ti­nut Jaak­ko Mai­ja­la ja mark­ki­na­pöy­dis­tä vas­tan­nut Pir­jo Ala-Kaar­re.

Eri me­di­at, ku­ten YLE ja MTV3:kin ovat ol­leet kiin­nos­tu­nei­ta Vir­tain ju­han­nuk­ses­ta.

– Myös Ra­dio Suo­meen muis­tan an­ta­nee­ni haas­tat­te­lu­ja. Eräs ja­pa­ni­lai­nen do­ku­ment­ti­ryh­mä­kin vie­rai­li Vir­roil­la ja teki ku­vauk­sia vuo­si­tu­han­nen puo­li­vä­lin jäl­keen. Vaih­to­eh­to­na heil­lä oli­si ol­lut Seu­ra­saa­ri Hel­sin­gis­sä, he va­lit­si­vat Vir­rat, Yli­mys muis­te­lee.

Eri­tyi­ses­ti mie­leen ovat jää­neet muun mu­as­sa Lie­den­poh­jan­tie, 100 vuot­ta nai­se­na – ja ai­na vaan-re­vyy, Kur­ki-oop­pe­ra, Ki­ves­tä ha­kat­tu -do­ku­ment­ti, Ko­di­ton-esi­tys ja So­vin­non lei­pä.

– Kult­tuu­ria ei ole teh­ty yk­sin, vaan mu­kaan läh­te­neet yh­teis­työ­ta­hot ja ih­mi­set ovat mah­dol­lis­ta­neet mo­ni­puo­li­set ta­pah­tu­mat, kom­men­toi Päi­vi kii­tol­li­se­na.

Hä­nen mie­les­tään pa­ras­ta näy­tel­mien oh­jauk­ses­sa on se, et­tä ujoim­man­kin hen­ki­lön saa in­nos­tet­tua ja roh­kais­tua la­val­le.

– Ky­sy­mys­hän on sii­tä, et­tä kai­kis­sa asu­va lap­si kai­ve­taan jäl­leen esiin ja an­ne­taan lupa leik­kiä. Jos lap­si pai­ne­taan ko­ko­naan pois, ei ih­mi­nen voi hy­vin, poh­tii Yli­mys.

Iloitsen päätöksestä kehittää Perinnekylää

Päi­vis­tä piti ai­koi­naan tul­la kä­si­työ­no­pet­ta­ja, yli­op­pi­las­tut­kin­non jäl­keen hän opis­ke­li kan­kaan­ku­to­jak­si. Sit­tem­min hän on opis­kel­lut vi­deo- ja te­le­vi­si­o­tuo­tan­toa Vir­roil­la 2000-lu­vul­la, työn­sä ohes­sa kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na hän on suo­rit­ta­nut am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tu­tut­kin­non, ja sii­tä ylem­män am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­non. Vii­mei­sek­si Yli­mys hank­ki pä­te­vyy­den toi­mia opet­ta­ja­na am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa.

– Oli vuo­si 2004, kun si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Ar­ja Saa­ri­nen soit­ti mi­nul­le, läh­ti­sin­kö hoi­ta­maan mää­rä­ai­kais­ta kult­tuu­ri­sih­tee­rin teh­tä­vää ke­sän ajak­si.

Yli­mys oli tul­lut tu­tuk­si ai­em­mil­ta ke­sil­tä Pe­rin­ne­ky­län mu­seo-op­paa­na sekä 4H-oh­jaa­ja­na.

Hä­nen mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­teen­sa sai jat­koa ja vaih­del­len oheen tuli niin nuo­ri­so­puol­ta, mat­kai­lua kuin kan­sa­lai­so­pis­to­a­kin. Työ kult­tuu­ri­sih­tee­ri­nä va­ki­nais­tet­tiin vuon­na 2017 Suo­mi 100 vuot­ta -juh­la­vuo­den ai­koi­hin.

– Ko­ro­na­vuon­na se puo­les­taan vä­hen­tyi 60 pro­sent­tiin, kun­nes vii­me huh­ti­kuus­sa Mei­dän Pe­rin­ne­ky­lä -hank­keen myö­tä tun­ti­mää­rä nos­tet­tiin 100-pro­sent­tiin, ker­too Yli­mys, jon­ka työ­pis­te siir­tyi Ree­tan­tu­val­le vii­me vuo­den alus­ta al­ka­en.

Hän to­te­aa ole­van­sa iloi­nen, et­tä kaik­kien näi­den vuo­sien jäl­keen Pe­rin­ne­ky­län ke­hit­tä­mis­tä on läh­det­ty vie­mään yh­teis­työs­sä eteen­päin.

Ensi juhannuksena muuta tekemistä

Tu­le­va­na ju­han­nuk­se­na ei Yli­mys­tä näh­dä Pe­rin­ne­ky­län ju­han­nus­ta­pah­tu­mas­sa, sil­lä hän suun­taa lap­sen­lap­sen­sa Je­ren kon­fir­maa­ti­o­ti­lai­suu­teen Lap­piin.

– Odo­tan, et­tä saan an­taa enem­män ai­kaa lä­hei­sil­le­ni. Toki elä­mä si­säl­tää jat­kos­sa­kin kult­tuu­ria, kä­si­kir­joit­ta­mis­ta ja maa­laa­mis­ta. Myös puu­tar­han­hoi­toon ko­ti­ta­los­sa­ni ja lii­kun­taan ai­on kes­kit­tyä jat­kos­sa ah­ke­ram­min.

– En aio ka­do­ta ka­tu­ku­vas­ta. Asun Vas­ki­ve­del­lä jat­kos­sa­kin. Tot­ta kai tun­nel­mat ovat epä­to­del­li­set ja hai­ke­at­kin. Peh­me­än las­kus­ta te­kee kun­tou­tus, jon­ne läh­den heti en­si vii­kol­la.

Haa­vee­na on viet­tää ai­kaa myös Ita­li­as­sa, jos­sa Päi­vil­lä on pal­jon ys­tä­viä. Li­säk­si hä­nel­lä on aja­tuk­sis­sa kir­joit­taa 1940-lu­vul­le si­joit­tu­va näy­tel­mä­kä­si­kir­joi­tus, jos­ta eh­kä kuul­laan myö­hem­min li­sää. Myös kir­ja Kur­ki-oop­pe­ras­ta on te­keil­lä.