Valtuutettu vastaa -palstalla kysyimme tällä kertaa kaupungin talousasioita ja kuntalaisten viesteistä valtuutetuille.
Pentti Tikkanen, KOK
Mitä nostaisit esille Virtain talousseminaarista, joka pidettiin lokakuun alussa Seinäjoella. Mikä oli seminaarin anti? (Perustele)
Olen osallistunut lähes poikkeuksetta myös valtuustoseminaareihin. Nyt oli valittava kahdesta vaihtoehdosta, joko pakollinen välikoe Vaasan Yliopistossa tai valtuustoseminaari, joten valitsin välikokeen. Paluumatkalla poikkesin katsomassa Seinäjoen Datakeskustyömaata, joka oli vaikuttava näky. Kun luvat ja rahoitus ovat kunnossa, datakeskusten rakennusprojektit toteutetaan huipputehokkaasti, yleensä valmista tulee kahdessa vuodessa. Vaikka konesalien laitteet tulevat ulkomailta, niin rakentamisen kohdalla kotimaisuusaste on hyvin korkealla. Heijastusvaikutukset ulottuvat ympäri Suomen.
Datakeskuksista ollaan montaa eri mieltä. Luontoihmiset hirvittelevät monimuotoisuusasioita. Toiset pelkäävät sähköpulaa ja toiset sähköenergian hinnannousua. Oma kantani on, että datakeskukset ovat tämän ajan ilmiö ja niitä tarvitaan, mikäli yhteisö ja maat haluavat pysyä kehityksessä mukana. Datakeskukset ovat symbioosissa tuulivoimapuistojen kanssa, koska sähkön lisätarve tuotetaan pääosin tuulivoimalla. On harhaa kuvitella, etteikö sähkön hinta nousisi Suomessa, vaikka Suomeen ei rakennettaisi yhtään datakeskusta, koska tällä hetkellä tuulivoimatuotanto tekee tappiota. Virtain kuntatalouden kannalta datakeskus on kannattava hanke. Meillä on Virroilla monipuolinen elinkeinorakenne ja hyvät yrittäjät, mutta se ei riitä tulevaisuuden haasteisiin.
Virtain kaupungin tämän vuoden tulos näyttää kääntyvän talousarvioennustetta huomattavasti paremmaksi. Löytyykö kaupungin kulupuolelta mielestäsi jokin kohde, missä kuluja voisi leikata? (Jos löytyy, niin mistä ja perustelut)
Meneillään oleva tilikausi on budjetoitu raskaasti tappiolliseksi, kuten oli edellinenkin tilivuosi. Tilivuosi 2025 kääntyi kuitenkin runsaasti voitolliseksi. Kuluvan vuoden ennuste kertoo samansuuntaista, tosin tulos ei tule olemaan yhtä hyvä. Budjetoinnissa on käytetty prosenttikerrointa edellisen vuoden budjettiin verrattuna ilman tarvittavien resurssien tiukkaa harkintaa. Kun talous kiristyy, on toimintatapaa muutettava. Mihin on varaa ja millä resursseilla. Toivotan uuden talousjohtajan tervetulleeksi tuomaan uutta ryhtiä taloudenhoitoon.
Kun kuntatalous kiristyy, meidän on keskityttävä hoitamaan kunnan peruspalvelut hyvin ja päästävä eroon kaikesta ylimääräisestä tappiollisesta toiminnasta, joka syö kunnan varoja.
Yksi tällainen rönsy on ollut Kiinteistö Oy Virtain vuokratalot, jonka toimintaa on tuettu sadoillatuhansilla euroilla. Vuokra-asuntoja tarvitaan, mutta ainoastaan se määrä, joka on tarpeen. Käyttöasteen tulee olla yli 90 %, että toimitaan terveellä pohjalla. Nuorisokeskus Marttinen on suurten muutosten edessä, koska ”ilmainen raha” on käymässä vähiin. Marttinen joutuu tulevaisuudessa kohtaamaan markkinatalouden ja se tulee olemaan henkisesti ja toiminnallisesti suuri muutos. Kun toimitaan vapailla markkinoilla se ei voi olla enää osa kunnan toimintaa vaan sen toiminta pitää yhtiöittää. Yhtiöittäminen tarkoittaa myös sitä, että joutuu maksamaan myös kiinteistöveroa ja muita uusia kulueriä. Vaikka Nuorisokeskus Marttisen toiminta on vaatimatonta verrattuna Ähtärin matkailuyrityksiin, niin pitää olla tarkkana, että ei toisteta samoja virheitä.
Milloin viimeksi keskustelit kuntalaisten kanssa Virroilla, millaista viestiä heiltä olet päätöksentekoon saanut?
Aikaisemmin toimin paljon eri järjestöissä, mutta kun aloitin opiskelun Vaasan Yliopistossa, se vei kaiken ylimääräisen ajan. Ainoastaan kirkkovaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto sekä Virtain Senioritoiminta olivat kosketuspinta virtolaisiin. Nyt tilanne on muuttunut. Rajaniemen pehtoorin ominaisuudessa olen saanut jälleen laajan kosketuspinnan virtolaisiin. On selvää, että pitkäaikaisena kunnallispoliitikkona hyvin nopeasti keskustellaan kaupungin asioista.
Vaskiveden koulun tilanne on herkkä aihe Vaskivedellä, mutta kunnan asioita seuranneille se ei ole mikään uusi tilanne Virroilla. Vastaavassa tilanteessa on oltu Herraskylässä, Jäähdyskylässä, Kurjenkylässä, Äijännevalla, Liedenpohjassa ja Kotalassa, minun valtuustokaudellani. Kun lapsimäärä kylässä vähenee alle päätetyn rajan, siitä seuraa koulun lakkauttaminen. Sulkemista viimehetken tempuilla ei voi enää estää. Keskimäärin kustannussäästö kuntatalouteen on ollut n. 100 000 euroa per koulu.
