« ‹ 1 2 3 4 5 › »
Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomi sanoo Virroille näkemiin

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomelle on ollut erittäin tärkeää saada pukeutua messukasukkaan. Hän kertoo sen antaneen turvaa saarnatessa ja samalla myös olevan kunnioitusta pyhää tilaa kohtaan.

Marja Tuomen albumi

Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan vs. kap­pa­lai­nen, pas­to­ri Mar­ja Tuo­mi pi­tää läh­tö­saar­nan­sa Vir­tain kir­kos­sa sun­nun­tai­na 13. syys­kuu­ta.
Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Jokainen yrityksen ohi ajava on mahdollinen asiakas

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Vuoden Yrittäjäksi valitun Kimmo Hynysen mielestä lamakaudet eivät pienellä paikkakunnalla tunnu yhtä kovasti kuin suuremmissa kuvioissa.

Tuija Veija

Vir­tain vuo­den 2026 yrit­tä­jäk­si va­lit­tu Kim­mo Hy­ny­nen on hie­man hä­mil­lään yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen myön­tä­mäs­tä huo­mi­o­no­soi­tuk­ses­ta.
Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vuoden nuori yrittäjä rakentaa kasvua metallin­kier­rä­tyksellä

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Virtain Metallikierrätys Oy:n yrittäjä Martti Pöyhölä sai Virtain Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Puoliso Mari Kulma-aho vastaa yrityksen toimistopuolesta, ja on ollut mukana toiminnassa osakeyhtiön perustamisesta lähtien.

Piia Hirviniemi

Vir­tain Vuo­den nuo­ri yrit­tä­jä 2026 -pal­kin­non sai tänä vuon­na Vir­tain Me­tal­li­kier­rä­tys Oy Mart­ti Pöy­hö­lä.
Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

1979 Viimeinen syksy – kuvaus ajelehtimisen ajasta

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kimmo Mansisto, Pertti Kanerva ja Harri Karvinen muistelivat nuoruuden kulta-aikaa näyttelyn ripustamisen lomassa.

Kuvat Tuija Veija

Vaik­ka mies on päät­tä­nyt, et­tei muis­te­le men­nei­tä, sil­lä tie­tää sen ole­van lo­pu­ton suo, hän saat­taa sil­ti löy­tää it­sen­sä kat­se­le­mas­ta liki 50 vuo­den ta­kai­sia va­lo­ku­via ja miet­ti­vän­sä näyt­te­lyn pys­tyt­tä­mis­tä en­ti­seen ko­ti­kau­pun­kiin­sa.
Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Koulussakin on lupa tehdä virheitä

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere kannattaa lämpimästi koulujen kännykkäkieltoa ja arvostaa vanhempia, jotka malttavat pitää kiinni siitä, että alakouluikäinen ei kännykkää tarvitse. Hänen viisivuotias Urho-spanielinsa seikkailee somessa nimellä Ulho-koila.

Tea Mäkipere

Vi­su­ve­den kou­lun opet­ta­ja ja kir­jai­li­ja Tea Mä­ki­pe­re saa­puu kir­jas­to­vie­rai­lul­le Vir­roil­le 10. syys­kuu­ta. Yh­te­näis­kou­lul­la jär­jes­tet­tä­vä ta­pah­tu­ma on kai­kil­le avoin.
Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Lämmin perinne kokoaa yhdessä pysähtymään

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Yrittäjien kirkkopyhä järjestettiin ehkä jo ainakin neljättä kertaa. Yhteiskuvaan kokoontuivat Reijo Koskela (vas.), Ari Dahlberg, Jukka Taskinen, Mervi Vilén, Seppo Rehumäki ja Marja Haapanen.

Juha Haapanen

Yrit­tä­jien kirk­ko­py­hää ja Bob Dy­lan-mes­sua vie­tet­tiin sun­nun­tai­na 30. elo­kuu­ta Kil­lin­kos­ken kir­kos­sa, jos­sa oli upea mu­sii­kil­li­nen ko­ko­nai­suus. Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta oli teh­nyt sen eteen hur­jas­ti työ­tä. Tee­ma­na oli lä­him­mäi­sen­rak­kaus.
Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Pehmisfestareiden aitiopaikka Herraskosken kanavalla

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Jaakko Salo suunnittelee heinäkuulle Herraskosken kanavan tuntumaan kaksipäiväisiä pehmisfestareita. Toiveissa olisi saada Perinnekylän pellolta parkkitilaa tapahtumalle ja tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta.

Kuvat Riikka Tallila

Kun Jaak­ko Salo kat­soi Pe­rin­ne­ky­län ja ka­na­van mai­se­maa kah­den pih­ta­kuu­sen vä­lis­tä, näki hän ai­ti­o­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den kak­si­päi­väi­sil­le peh­mis­fes­ta­reil­le. Suun­nit­te­lu on jo aloi­tet­tu ja yh­teis­työn te­ke­mi­nen mo­neen suun­taan.
Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katuruoka houkutteli virtolaiset torille

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Katja Sokka ja Heidi Heinonen totesivat ensimmäisen käynnin Virroilla antaneen tunteen, että tapahtumaa voidaan odottaa jälleen ensi kesänä. He suunnittelevat ajankohdaksi heinäkuuta, jolloin mökkiläisiäkin olisi paikalla ja tapahtuma vetäisi vieläkin enemmän väkeä.

Kuvat Riikka Tallila

Street­food-ta­pah­tu­ma sai vir­to­lai­set to­ril­le san­koin jou­koin tiis­tai­na ja kes­ki­viik­ko­na. Ta­pah­tu­man taus­tal­la on tam­pe­re­lai­nen Street­He­ka, jota luot­saa Hei­di Hei­no­nen sekä val­ke­a­kos­ke­lai­sen Kat­ja So­kan Let­tu­la.
Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Kirkkopäivä tuo uusia tuulia Eläkkeensaajien toimintaan

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläkkeensaajien kirkkopäivän järjestelyistä vastaavat Reine Leppänen, Sinikka Syrjänen, Raija-Liisa Vuorinen ja Aku Hakala. He muistuttavat, että Virtain kirkkoon pääsee ramppia pitkin hautausmaan puolelta, joten liikuntarajoitteisellekin kirkkopäivään osallistuminen onnistuu. Kirkossa on myös induktiosilmukka.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Pir­kan­maan pii­rin kirk­ko­päi­vää vie­te­tään Vir­roil­la kes­ki­viik­ko­na 2. syys­kuu­ta. En­nen puol­ta päi­vää al­ka­vaa mes­sua sun­tio Ans­si Ny­man esit­te­lee Vir­tain kirk­koa ker­to­en sen his­to­ri­as­ta.
Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Päivää sanominen on supertärkeää

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Kauppias Jenni Rintamäki korostaa ystävällisen asiakaspalvelun merkitystä, jossa sanavalinnoilla voi olla iso vaikutus.

Riikka Tallila

– Rau­ta­kau­pas­sa jo­kai­nen päi­vä on ”mes­su­päi­vä”, ja on an­net­ta­va pa­ras­ta osaa­mis­taan jo­kai­sel­le asi­ak­kaal­le, to­te­aa Vir­tain K-Rau­dan kaup­pi­as Jen­ni Rin­ta­mä­ki.
Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Pal­ve­lu jää ai­na mie­leen

Asiakaspalvelu on asiantuntemusta

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Jukka Leino on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä 35 vuotta, asiakaskohtaamiset innostavat häntä edelleen.

Tuija Veija

Asi­a­kas­pal­ve­lu mer­kit­see eri am­ma­teis­sa eri­lai­sia asi­oi­ta. Yh­teis­tä kai­kil­la aloil­la on kui­ten­kin asi­ak­kaan koh­taa­mi­nen.
Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Mitä kuu­luu Ant­ti Nar­via?

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvian motto on: ”Aina rakennetaan – jos ei uutta, niin vanhaa saneerataan.” Siksi rakennusala on hänen mielestään hyvä työpaikka.

Antti Narvia

– Kii­tos, hy­vin me­nee. Olen puo­lit­tain eläk­keel­lä ja teen poi­kie­ni in­si­nöö­ri­toi­mis­tos­sa 100–120 tun­tia kuu­kau­des­sa töi­tä, Ant­ti Nar­via vas­taa.
Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Hinauspalvelu säilyy, vaikka muutoksia tulikin

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Jyrki Saarimäki jatkaa yritystoimintaansa edelleen, vaikka ei enää päivystäkään kellonympäri arkisin ja viikonloppuisin.

Riikka Tallila

Saa­ri­mä­en Hi­naus­pal­ve­lu Oy:n yrit­tä­jä Jyr­ki Saa­ri­mä­ki pa­la­si van­haan ai­kaan päät­tä­es­sään 11 vuo­den so­pi­muk­sen val­ta­kun­nal­li­sen SOS Hi­naus­pal­ve­lun kans­sa hei­nä­kuun lo­pus­sa.
Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Tuloksia ei parane vertailla

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Suomen ennätyksen 800 metrillä juossut Sirpa Riitamäki toteaa liikkumisen olevan hänelle elämäntapa. Seuraava pidemmän aikavälin tähtäin on vuoden 2027 aikuisurheilun EM-kisat Jyväskylässä.

Riikka Tallila

– En­sim­mäi­nen kier­ros men­tiin ai­ka ko­vaa ja vii­mei­set 100 met­riä tun­sin, mi­ten ja­lat oli­vat jo ha­poil­la, ker­too 60-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa nais­ten 800 met­rin Suo­men en­nä­tyk­sen ko­tiy­lei­sön edes­sä Vir­roil­la viik­ko sit­ten kes­ki­viik­ko­na juos­sut Sir­pa Rii­ta­mä­ki.
Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta

Kituskosken luontopolku on joka kerta yhtä upea

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Santra Jokela on kolunnut Kituskosken luontopolun läpi moneen kertaan.

Riikka Tallila

Ky­lien kul­mil­ta on uu­si pals­ta, jos­sa Vir­tain ky­lien asuk­kaat pää­se­vät ää­neen. Kir­joi­tus­vuo­ro kier­tää ky­liä, eli kir­joit­ta­ja haas­taa seu­raa­van ky­län tai hen­ki­lön. Poh­din­nan ai­he voi löy­tyä mis­tä ta­han­sa maan ja tai­vaan vä­lil­tä. Voi vaik­ka kom­men­toi­da ko­ti­kau­pun­gin tai yh­teis­kun­nan ajan­koh­tai­sia uu­ti­sia, tai miet­tiä muu­ten vain maa­il­man me­noa ky­lien kul­mil­ta.
Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Kulttuuri on paljon muutakin kuin lava ja esiintyjä

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Miska Lahtinen on Virtain kaupungin uusi tapahtuma- ja kulttuurituottaja. Hän kertoo olevansa avoinna kuulemaan paikallisten ajatuksia. Lahtisen työhuone löytyy Reetantuvalta.

Riikka Tallila

Vir­tain kau­pun­gin ta­pah­tu­ma- ja kult­tuu­ri­tuot­ta­ja­na aloit­ta­nut Mis­ka Lah­ti­nen on eh­ti­nyt ol­la kak­si viik­koa töis­sä ja ai­ka on men­nyt ot­ta­es­sa ko­ko­nai­suut­ta hal­tuun.
– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mummun ja vaarin tupa avaa ovensa Virroilla

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

– Tuvalle saa tulla tutustumaan, sopisiko toiminta omalle perheelle, vinkkaa SOS-Lapsikylä Mummun ja vaarin tuvan ohjaaja Kaisu-Leena Pekkanen.

Venne Pekkanen

Mum­mun ja vaa­rin tupa aloit­taa toi­min­tan­sa Vir­roil­la maa­nan­tai­na 17. elo­kuu­ta. Uu­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka tar­jo­aa lap­si­per­heil­le kii­ree­tön­tä yh­des­sä­o­loa, läm­pi­män ate­ri­an ja mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua va­paa­eh­toi­siin va­ra­mum­mui­hin ja -vaa­rei­hin.
Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Saksofo­nin­soittaja metsämaisemassa koristaa Ihamäkien autokatosta

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Agnieszka Wagenbreth taiteili 7-metrisen muraalin eli seinämaalauksen Irmeli ja Asko Ihamäen autokatoksen seinään. Työn edistymistä seurasivat Irmeli ja Asko Ihamäki sekä Arja Koskela ja Sirpa Mäkelä.

Riikka Tallila

Kun Ag­niesz­ka Wa­genb­reth poh­ti, mis­tä löy­tyi­si sei­nä graf­fi­tin te­ke­mi­seen Vir­roil­la, vas­ta­si hä­nen ku­va­tai­de­kurs­sil­la käy­vä Ir­me­li Iha­mä­ki heil­tä löy­ty­vän.
Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Tervahaudan polttaminen ei ole hätäisten hommaa

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Näin tervahauta sytytettiin yhteistyökumppaneiden toimesta.

Pekka Vähämäki

Ter­va­hau­ta syt­tyi Pe­rin­ne­ky­läs­sä juh­lal­li­sin me­noin lau­an­tai­na 1. elo­kuu­ta Vir­tain Li­ons klu­bin toi­mes­ta ja vä­keä oli run­saas­ti ta­pah­tu­maa seu­raa­mas­sa.
Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Vaskuunjärven ympäripyöräilyssä 13 osallistujaa

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Tero Röyhkiö (vas.) Jussi Korhonen ja Satu Röyhkiö osallistuivat ensimmäistä kertaa Vaskuunjärven ympäripyöräilyyn.

Kuvat Riikka Tallila

Pit­kät pe­rin­teet omaa­vaan Vas­kuun ym­pä­ri­pyö­räi­lyyn osal­lis­tui täl­lä ker­taa 13 pyö­räi­li­jää noin 14,5 ki­lo­met­rin pi­tui­sel­le mat­kal­le. Useil­la oli säh­kö­a­vus­tei­nen pyö­rä, mut­ta oli jou­kos­sa myös pe­rin­tei­sen pyö­räi­lyn kan­nat­ta­jia.
« ‹ 1 2 3 4 5 › »