Sali on hil­jen­ty­nyt pian al­ka­vaa esi­tys­tä var­ten. Näyt­te­li­jä ot­taa vie­lä vii­mei­sen ve­si­hui­kan en­nen esi­ri­pun au­ke­a­mis­ta. Tun­nel­ma on säh­köi­nen ja sa­maan ai­kaan hir­vit­tä­vä.

Tämä vel­lo­va jän­ni­tys on Ko­ta­lan ky­lä­te­at­te­rin oh­jaa­jal­le Tee­mu Läh­teen­mä­el­le jo tut­tu tun­ne.

– Se pa­he­nee en­si-il­lan lä­hes­ty­es­sä. Ko­ke­muk­ses­ta tie­dän sen ole­van hyvä merk­ki. Jos en­si-il­taa ei jän­nit­täi­si, niin ei oli­si teh­nyt työ­tään kun­nol­la ja ali­ar­vi­oi­si kat­so­jat.

Läh­teen­mä­el­lä on jo noin kym­me­nen vuo­den ko­ke­mus oh­jaa­jan pen­kil­tä. Tä­män vuo­den näy­tel­mä on­kin epä­suo­ra jat­ko-osa vuo­den 2017 Rol­laat­to­ri­ka­pi­na-näy­tel­mäl­le.

– En­sim­mäi­se­nä näy­tel­mää et­sies­sä­ni kä­vin kat­so­mas­sa Tan­ja Puus­ti­nen-Kil­ju­sen teks­tit ja siel­tä va­li­koi­tui näy­tel­mä Lo­ma­sop­pa. Sii­nä tu­tut pää­hah­mot Min­na ja Pert­ti ovat päät­tä­neet läh­teä en­sim­mäi­sel­le ete­län­mat­kal­le ja eh­kä myös vii­mei­sel­le.

Nau­ru ja se­ka­sor­to on siis taat­tua.

Talkootyötä ja ryhmähenkeä

Tänä vuon­na mu­kaan on läh­te­nyt vii­me vuo­si­na va­kiin­tu­nut po­ruk­ka, mut­ta näyt­te­li­jä­kat­ras on saa­nut täy­den­nys­tä in­nok­kais­ta nuo­ris­ta. Läh­teen­mä­ki tul­kit­see laa­jan ikä­ja­kau­man ole­van vah­vuus.

On hie­noa huo­ma­ta, et­tä har­ras­tuk­sem­me mer­kit­see Vir­tain ih­mi­sil­le näin pal­jon."

– On ol­lut hie­noa huo­ma­ta, et­tä mu­kaan on läh­te­nyt myös nuo­ria. Sen kaut­ta ky­lä­te­at­te­ri saa myös vah­vaa jat­ku­moa tu­le­vil­le vuo­sil­le. Har­ras­tuk­se­na tämä on ai­nut­laa­tui­nen ikä­ja­kau­mas­ta joh­tu­en.

Ryh­mä on aloit­ta­nut lu­ku­har­joi­tuk­sen­sa jo tam­mi­kuus­sa ja ovat sit­ten siir­ty­neet Ko­ta­la-ta­lol­le ke­vään läm­me­tes­sä. Vuo­sien var­rel­la oh­jaa­ja osaa tul­ki­ta näyt­te­li­jöi­den ke­hit­ty­mis­tä.

– Kun kuis­kaa­jan ei tar­vit­se enää lii­ko­ja kes­keyt­tää teks­tin kul­kua ja näyt­te­li­jä ei enää epä­röi te­ke­mis­tään, luot­ta­mus näy­tel­män kul­kuun vah­vis­tuu, Läh­teen­mä­ki sa­noo.

Täy­sin har­ras­te­poh­jai­nen ke­sä­te­at­te­ri työl­lis­tää ko­ko­nai­suu­des­saan noin kah­dek­san kuu­kaut­ta.

– Ke­sän ol­les­sa kau­neim­mil­laan, me läh­dem­me ta­lol­le vä­sää­mään la­vas­tei­ta ja lo­pul­ta hei­nä­kuus­sa esiin­ty­mään. Ar­vos­tan te­at­te­ri­vä­en työ­pa­nos­ta.

Kesätapahtumien kivijalka

Ky­lä­te­at­te­ris­sa vie­rai­lu on eri­tyi­ses­ti vir­to­lai­sel­le ke­sä­vä­el­le jo­ka­vuo­ti­nen pe­rin­ne, jota ei voi jät­tää vä­liin. Yli kym­me­nel­lä esi­tyk­sel­lä kat­so­jia ke­rään­tyy vä­hän yli tu­hat.

– Kau­den en­sim­mäi­set näy­tök­set ovat yleen­sä vä­hän va­jaam­pia, mut­ta ke­sän ede­tes­sä on pää­o­sin lop­puun­myy­ty­jä esi­tyk­siä.

Ke­säi­sin käyn it­se ha­ke­mas­sa ins­pi­raa­ti­o­ta juu­ri mui­den esi­tyk­sis­tä."

Ko­ta­lan ky­lä­te­at­te­ri pi­tää yl­lä ke­sä­te­at­te­rei­den pe­rin­töä yl­lä­tyk­sel­li­syy­del­lään ja kai­kil­le ikä­luo­kil­le so­pi­val­la luon­teel­laan. Läh­teen­mä­ki ke­hot­taa avoi­mes­ti tu­tus­tu­maan ky­lä­te­at­te­ri­toi­min­taan.

– Suo­sit­te­len har­ras­ta­ja­te­at­te­rei­ta kai­kil­le läm­möl­lä, sil­lä oman ko­ke­muk­se­ni mu­kaan nii­den taso on ää­rim­mäi­sen kova. Ke­säi­sin käyn it­se ha­ke­mas­sa ins­pi­raa­ti­o­ta juu­ri mui­den esi­tyk­sis­tä. Li­säk­si har­ras­tuk­se­na tämä on ää­rim­mäi­sen an­toi­sa.

Näyt­te­li­jä­nä hän on saa­nut kii­tos­ta sekä hä­nen oh­jauk­se­na ovat jää­neet ih­mis­ten mie­liin.

– Hy­vis­sä ajoin jo en­nen ke­sää ih­mi­set tu­le­vat ky­se­le­mään, teet­te­kö tä­nä­kin vuon­na näy­tel­mää? On hie­noa huo­ma­ta, et­tä har­ras­tuk­sem­me mer­kit­see Vir­tain ih­mi­sil­le näin pal­jon.

Ko­ta­lan ky­lä­te­at­te­rin Lo­ma­sop­pa-näy­tel­män en­si-il­ta on ke­säl­lä 10. hei­nä­kuu­ta.

Vili Läh­teen­mä­ki