Tui­ja Vei­ja

Mal­la­tin rat­su­ti­lan pi­has­sa he­vo­set ter­veh­ti­vät vie­ras­ta nyö­kyt­te­le­mäl­lä pi­ha­tar­hois­saan. Au­tos­ta nous­tes­sa vas­taan lön­tys­te­lee iäk­kään nä­köi­nen lab­ra­do­rin­nou­ta­ja, joka hau­kah­taa muu­ta­man ker­ran ja tu­lee näyt­tä­mään tie­tä koh­ti avoin­na ole­vaa tal­lin ovea.

Aa­mun tal­li­toi­met al­ka­vat ol­la lop­pu­suo­ral­la ja rat­sas­tuk­sen opet­ta­ja Kati Mal­la­til­la on het­ki ai­kaa is­tah­taa vaih­ta­maan kuu­lu­mi­sia.

– Kah­den koi­ran li­säk­si meil­lä on täl­lä het­kel­lä kol­me kis­saa ja 22 he­vos­ta, jois­ta yh­dek­sän on omia ja 13 vie­ras­ta. 

– Kun van­hem­pa­ni os­ti­vat ti­lan vuon­na 1990, tal­liin ra­ken­net­tiin seit­se­män kar­si­naa. Tal­li­paik­ko­ja alet­tiin pian ky­sel­lä ja toi­min­ta laa­je­ni niin, et­tä use­an vuo­den ajan tääl­lä oli 40 he­vos­ta, yh­te­nä ke­sä­nä nii­tä oli jopa 45.

Ajan saa­tos­sa he­vos­ten mää­rä va­kiin­tui 30 paik­keil­le, mut­ta pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na he­vos­ten mää­rää on tar­koi­tuk­sel­la vä­hen­net­ty.

– Tyt­tä­re­ni Jen­ni Kam­mo­nen piti ai­em­min rat­sas­tus­tun­te­ja oman yri­tyk­sen­sä puit­teis­sa, mut­ta kun hän louk­kaan­tui kol­me vuot­ta sit­ten ja osit­tain vaih­toi alaa, niin mi­nul­le­kin tuli mie­tin­tä eteen. Myös ku­lut ovat nous­seet pa­rin vuo­den si­säl­lä 30 pro­sent­tia, ei­kä nii­tä voi siir­tää suo­raan tun­ti­hin­toi­hin.

Hu­hu­ja rat­su­ti­lan muu­tok­sis­ta ja jopa lo­pet­ta­mi­ses­ta on ol­lut il­moil­la pit­kin ke­sää. Kati ker­too nyt it­se, mis­tä on kyse.

– Meil­lä tal­li­toi­min­ta jat­kuu, mut­ta pe­rin­tei­nen rat­sas­tus­kou­lu­toi­min­ta lop­pui mar­ras­kuun alus­sa. Täl­lä het­kel­lä tar­jo­taan tal­li­paik­ko­ja ja val­men­nus­tun­te­ja.

Chamint on yksi Kati Mallatin omista hevosista. – Hevoset ovat persoonia kuten ihmisetkin. Toiset tulevat hyvin juttuun keskenään, mutta joitakin ei voi laittaa edes vierekkäisiin karsinoihin.

Harrastajat katosivat

Kati iloit­see suu­res­ti rat­sas­tus­jouk­ku­een me­nes­tyk­ses­tä, mut­ta ei us­ko sen suu­res­ti li­sää­vän rat­sas­tus­tun­tien ky­syn­tää. Suu­rim­mak­si syyk­si har­ras­ta­jien vä­hyy­teen hän ar­vi­oi ylei­sen ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen, joka ei näy­tä ko­vin va­loi­sal­ta. 

– Lap­set var­mas­ti ha­lu­ai­si­vat rat­sas­taa, mut­ta tiuk­ka ta­lous­ti­lan­ne haas­taa mo­nia. Kun säh­kön hin­ta nou­si huip­pu­lu­ke­miin tam­mi­kuus­sa 2023, tun­tien ky­syn­tä hii­pui. 

Hän ar­vi­oi, et­tä ti­lan­ne on sama kaik­ki­al­la Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­tua lu­kuun ot­ta­mat­ta. 

Nyt on uu­ti­soi­tu, et­tä Val­ti­o­neu­vos­ton ase­tus he­vos­ten hy­vin­voin­nis­ta muut­tuu 1. tam­mi­kuu­ta 2026 niin, et­tä he­vo­sel­la pi­tää ol­la toi­nen la­ji­to­ve­ri ka­ve­ri­na. Mal­lat pi­tää sitä osaa ase­tuk­ses­ta hy­vä­nä, sil­lä he­vo­nen on lau­ma­e­läin. Muu­ten la­kie­si­tys saa tiuk­kaa kri­tiik­kiä.

– Esi­mer­kik­si py­kä­lä, jon­ka mu­kaan he­vo­sen on saa­ta­va kor­si­re­hua ym­pä­ri vuo­ro­kau­den vä­hin­tään kuu­den tun­nin vä­lein, ja vet­tä pi­tää ol­la tar­jol­la jat­ku­vas­ti. Se tar­koit­taa, et­tä viem­me tal­vel­la läm­min­tä vet­tä lai­tu­mel­le ja he­vo­sia ruo­ki­taan myös yöl­lä. Meil­le am­mat­ti­lai­sil­le tu­lee li­sää val­von­taa, mut­ta kuka val­voo nii­tä har­ras­ta­jia, joil­la on muu­ta­ma he­vo­nen ko­to­na, mut­ta ei vält­tä­mät­tä tie­to­tai­toa he­vos­ten yl­lä­pi­dos­ta, hän ky­säi­see.

Naapureista pidetään huolta

Kati Mal­lat oli 16-vuo­ti­as, kun per­he muut­ti Siek­ki­seen. Myö­hem­min hä­nen van­hem­pan­sa ra­ken­si­vat oman ta­lon Ko­ta­laan ja Kati per­hei­neen pa­la­si ti­lan­pi­tä­jäk­si asut­tu­aan muu­ta­man vuo­den Vir­tain kes­kus­tas­sa.

Hän ker­too, et­tä ky­läs­sä ele­tään rau­hal­lis­ta elä­mää naa­pu­reis­ta huol­ta pi­tä­en.

– Jos myö­hään il­lal­la me­nee ou­to au­to naa­pu­riin, se kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ja pian ky­sy­tään, on­ko siel­lä vaih­det­tu au­toa, vai mikä ou­to kul­ki­ja oli. Näen sen po­si­tii­vi­se­na asi­a­na. On hie­noa, et­tä ai­na voi soit­taa naa­pu­riin ja ky­syä vaik­ka jää­kaap­pia lai­naan juh­lien ai­kaan.

Siek­ki­sen hy­vä­nä puo­le­na hän nä­kee myös ky­län si­jain­nin lä­hel­lä kau­pun­gin kes­kus­taa. Hän to­te­aa, et­tä ky­läs­sä myös py­sy­tään ja usein tila ja talo siir­ty­vät su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le.

– Myös mök­ki saat­taa omis­ta­jien ikään­ty­es­sä ol­la muu­ta­man vuo­den vä­häl­lä käy­töl­lä, mut­ta kun seu­raa­va pol­vi as­tuu vuo­roon, ran­nal­la nä­kyy taas vi­pi­nää.

Hän us­koo ky­län py­sy­vän asut­tu­na myös tu­le­vai­suu­des­sa.

13-vuotias labradorinnoutaja Senni on Kati Mallatin työkaverina niin tallilla kuin ulkotöissäkin.

Siisteihin sisätöihin

Pa­ras­ta ai­kaa Kati Mal­la­tin ar­jes­sa on se, kun ei ta­pah­du mi­tään yl­lät­tä­vää. 

– Se, et­tä mitä kuu­luu -ky­sy­myk­seen voi vas­ta­ta, et­tä ei mi­tään eri­tyis­tä. Se on hie­no het­ki. Täl­lä alal­la yl­lä­tyk­set ei­vät yleen­sä ole ko­vin po­si­tii­vi­sia.

Tal­li­toi­min­nan lo­pet­ta­mi­sen va­ral­le hä­nel­lä on jo haa­vei­ta. Hän on al­ku­pe­räi­sel­tä am­ma­til­taan ko­din­hoi­ta­ja ja hän ra­kas­taa juh­lien jär­jes­tä­mis­tä, lei­po­mis­ta, ruo­an­lait­toa ja sii­vo­a­mis­ta.

– Olen jos­kus sa­no­nut, et­tä siir­ryn siis­tei­hin si­sä­töi­hin en­nen kuin täy­tän 50 vuot­ta. No, se meni jo pari vuot­ta sit­ten, mut­ta haa­ve elää. Voi­sin teh­dä mitä ta­han­sa ko­ti­töi­tä tai ol­la vaik­ka kau­pan kas­sal­la. Suu­rin unel­ma oli­si muut­taa Es­pan­jaan ja aut­taa siel­lä suo­ma­lai­sia ikäih­mi­siä ar­jen as­ka­reis­sa.