Piia Hirviniemi
12-vuotias virtolainen Kaarlo Rantala on harrastanut alppihiihtoa jo kuuden vuoden ajan, ja kilpaillut siinä vuodesta 2021 lähtien.
Kaarlo edustaa Jyväskylän Hiihtoseuraa ja on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kartuttaa jo paljon kokemusta rinteissä.
Laskettelun hän aloitti poikkeuksellisen varhain, alle 3-vuotiaana, mutta varsinainen kipinä ja innostus alppihiihtoon syttyi Jyväskylän Laajavuoressa, kun Kaarlon isä Henri Rantala vei hänet ratalaskukouluun.
Alppihiihto on vauhdikas, monipuolinen ja tekninen laji, joka vaatii myös rohkeutta ja keskittymistä.
– Tykkään alppihiihdosta, sillä se on hauskaa, saa paljon kavereita, ja pääsee erilaisiin rinteisiin ja paikkoihin, Kaarlo kertoo.
Hän treenaa monipuolisesti kaikkia alppihiihdon lajeja: pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä sekä syöksylaskua.
Kaarlo osallistuu harjoituksiin kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin.
– Treenit pidetään Riihivuoressa Muuramessa. Iskän kanssa lähdetään koulun jälkeen puoli neljän aikaan, ja illalla ollaan kotona puoli kymmenen aikaan.
Harjoitusten ajaksi koko rinne tai osa siitä varataan joukkueen käyttöön.
– Me lasketaan yleensä pujottelua tai suurpujottelua. Harjoitukset kestävät noin kaksi tuntia. Ensin lämmitellään, ja sen jälkeen valmentaja antaa ohjeita, mitä tehdään.
Harjoitusten lisäksi Kaarlo osallistuu leireille.
– Tänä vuonna olen ollut leirillä Sallassa, viime vuonna Rukalla ja Pyhällä.
Tavoite kymmenen parhaan joukkoon
Vuosi on vasta aluillaan, joten myös kilpailukausi on melko alussa.
Kaarlo on juuri siirtynyt alppihiihdon nuorten U14-kilpailusarjaan, ja osallistuu Mandatum Alpine Ski Tour -alppihiihtokilpailuihin eri puolilla Suomea. Kilpailuja järjestetään esimerkiksi Levillä, Pyhällä ja Tahkolla.
– Alkuvuodesta on ollut vasta kahdet kisat. Tänä vuonna tavoitteenani olisi päästä kokonaispisteissä kymmenen parhaan joukkoon.
Kun kisapäivä on tiedossa, aamu alkaa aikaisin samoilla rutiineilla.
– Kisapäivä käynnistyy tietynlaisella puurolla, johon lisään suklaamysliä, banaania, mansikkahilloa ja vanilijakastiketta. Ohjeen olen saanut seurakaverini iskältä.
Kun saavutaan kisapaikalle, lasketaan ensin lämmittelylasku.
– Sen jälkeen katsotaan rata läpi, ja lasketaan vielä vähän lisää ennen kuin startataan kisaan.
Nuorten alppihiihtokisat kestävät yleensä 2–3 päivää, ja kisareissut vietetään yhteismajoituksessa muun joukkueen kanssa.
Kaarlon mieleen ovat jääneet erityisesti Tahkon kisat.
– Kavereiden kanssa on lähdetty Tahkolla aina iltaisin Superparkkiin. Myös Riihivuoren kotikisat ja Kasurilan kisat ovat kivoja.
Kaarlo on siirtynyt alppihiihdon nuorten U14-kilpailusarjaan, ja osallistuu Mandatum Alpine Ski Tour -alppihiihtokilpailuihin eri puolilla Suomea.
Henri Rantala
Kilpailuissa ei pakkasrajaa
Alppihiihto ei ole vain yhdenlaisilla välineillä laskemista. Kaarlolla on käytössään peräti 7–8 paria suksia, sillä eri lajit vaativat erilaisia ominaisuuksia.
– Pujottelussa käytetään lyhyempiä suksia, ja vauhtilajeissa pidempiä ja vakaampia suksia, Kaarlo selvittää.
Toistaiseksi suksihuollosta vastaa isä, sillä Kaarlon mukaan iskältä ei ole herunut vielä lupaa siihen, että hän itse huoltaisi suksensa.
Suksien lisäksi tarvitaan muun muassa monot, sauvat, kypärä, laskettelulasit, selkäpanssari ja kisapuvut.
Alppihiihdossa kireä pakkanen ei ole este kilpailemiselle, sillä lajissa ei tunneta varsinaista pakkasrajaa.
Kaarlon äiti Anu Rantala muistelee, että vuosien varrella on kisattu olosuhteissa, joissa elohopea on painunut jopa –26 asteeseen.
– Kilpailuja on jatkettu niin kauan kuin hissit ovat pyörineet tai ajanottolaitteet ovat hyytyneet.
Kaarlo kertoo, että kovilla pakkaskeleillä hän pukee päälleen kaksi kerrastoa, fleecen ja niiden päälle varsinaisen kisapuvun.
Taukojen aikana päälle vedetään vielä toppatakki, joka riisutaan lähtökopissa ennen lähtöportille siirtymistä ja starttia.
Piste Palander on paras
Alppihiihto on vauhdikas laji, eikä kaatumisiltakaan aina vältytä.
Kaarlo muistaa erityisesti yhden tilanteen super-G:stä.
– Kaaduin ja törmäsin keppiin, kun suksi tökkäsi. Menin ihan mukkelis makkelis. Onneksi ei käynyt kuinkaan.
Useita rinteitä laskenut Kaarlo on tykästynyt erityisesti Lapissa sijaitsevan Pyhätunturin rinteisiin.
– Laskettelusuksilla paras rinne on Pyhän rinne 5, jossa on hyppyreitä. Kisarinteistä paras on Piste Palander, joka on myös Pyhällä.
Kiitosta saa myös paikallinen Pukkivuoren laskettelurinne.
– Vaikka Pukkivuori on pienempi ja loivempi, niin se on muuten kiva. Käyn siellä joskus testaamassa pujottelusuksia ja laskemassa kavereiden kanssa.
