Kun ke­sän läm­pö väis­tyy ja luon­to al­kaa pu­keu­tua rus­kan sä­vyi­hin, syk­sy tuo mu­ka­naan muu­tok­sen, joka tun­tuu niin il­mas­sa kuin ar­jes­sa. Päi­vät ly­he­ne­vät, tuu­li tuo kir­peyt­tä ja pui­den leh­det vaih­ta­vat vih­re­än­sä kel­tai­seen, orans­siin ja pu­nai­seen. Eri­tyi­ses­ti lap­sil­le ja nuo­ril­le syk­sy mer­kit­see uu­den al­kua – kou­lu­tien jat­ku­mis­ta, har­ras­tus­ten käyn­nis­ty­mis­tä ja kas­vun het­kiä.

Syk­sy on mo­nel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le jän­nit­tä­vä ajan­koh­ta. Uu­si kou­lu­vuo­si tuo mu­ka­naan uu­sia opet­ta­jia, ys­tä­viä ja myös op­pi­mi­sen rie­mua. En­sim­mäi­nen kou­lu­päi­vä, uu­si rep­pu se­läs­sä kul­jet­tu mat­ka on mer­ki­tyk­sel­li­nen ta­pah­tu­ma. Nuor­ten koh­dal­la syk­sy voi ol­la myös iden­ti­tee­tin ra­ken­tu­mi­sen ai­kaa. Uu­det har­ras­tuk­set, opis­ke­lu­paik­ka tai vaik­ka­pa en­sim­mäi­nen työ­paik­ka, avaa­vat ovia it­sen­sä löy­tä­mi­seen ja tu­le­vai­suu­den suun­nit­te­luun.

Syk­syl­lä luon­non muu­tos, leh­tien vä­ri­lois­to, su­mui­set aa­mut ja kir­pe­ät tuu­let, tar­jo­aa lap­sil­le ja nuo­ril­le ti­lai­suu­den ih­me­tel­lä ja op­pia. Luon­to­ret­ket, sie­nes­tys, lin­tu­jen muu­ton seu­raa­mi­nen tai vaik­ka­pa leh­tien ke­rää­mi­nen as­kar­te­luun voi­vat ol­la het­kiä, jois­sa ute­li­ai­suus ja op­pi­mi­sen ilo koh­taa­vat. Luon­to toi­mii myös pei­li­nä tun­teil­le. Kun puut pu­dot­ta­vat leh­ten­sä, se voi he­rät­tää kes­kus­te­lua luo­pu­mi­ses­ta, muu­tok­ses­ta ja sii­tä, mi­ten jo­kai­nen vuo­de­nai­ka kan­taa omaa mer­ki­tys­tään.

Ke­sän va­pau­den jäl­keen syk­sy tuo ar­keen ryt­min, joka voi ol­la lap­sil­le ja nuo­ril­le tur­val­li­nen ja rau­hoit­ta­va. Sään­nöl­li­set kou­lu­päi­vät, il­ta­puu­hat ja vii­kon­lop­pu­jen le­po­het­ket luo­vat ti­laa myös omal­le kas­vul­le ja pa­lau­tu­mi­sel­le. Van­hem­mil­le ja kas­vat­ta­jil­le syk­sy tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den py­säh­tyä las­ten ja nuor­ten ää­rel­le: kuun­nel­la, tu­kea ja ol­la läs­nä. Syk­syn hä­mär­ty­vät il­lat voi­vat ol­la otol­li­sia yh­tei­sil­le kes­kus­te­luil­le, sa­tu­het­kil­le tai vaik­ka­pa yh­des­sä lei­vo­tul­le ome­na­pii­ra­kal­le.

Syk­sy ei ole vain siir­ty­mä koh­ti tal­vea, vaan osa suu­rem­paa kier­to­kul­kua. Se on muis­tu­tus sii­tä, et­tä muu­tos on luon­nol­lis­ta ja, et­tä jo­kai­nen vai­he elä­mäs­sä kan­taa mu­ka­naan myös mah­dol­li­suuk­sia. Ko­ko­nai­suu­des­saan syk­sy on ai­nut­laa­tui­nen ai­ka, jol­loin voim­me yh­des­sä py­säh­tyä tut­ki­maan, op­pi­maan ja kas­va­maan hen­gel­li­ses­ti. Kun kat­se­lem­me kau­nii­ta mai­se­mia ja nau­tim­me luon­nos­ta, voim­me muis­taa, et­tä jo­kai­nen päi­vä on lah­ja. Ku­ten psal­mis­sa 118 sa­no­taan ”Tä­män päi­vän on Her­ra teh­nyt, iloit­kaa ja rie­muit­kaa sii­tä”. Kii­rei­ses­sä ar­jes­sa ota it­sel­le­si het­ki ai­kaa, py­säh­dy ja iloit­se syk­sys­tä.

Har­ri Lep­pä­mä­ki
var­hais­kas­va­tuk­sen oh­jaa­ja
Vir­tain seu­ra­kun­ta