Ko­ta­las­ta Sy­vä­sal­men kaut­ta sou­te­lin,
ala­ve­sil­le Laa­lo­kal­le suun­ta­sin.
Kier­sin Pie­nen Haa­pa­saa­ren, uis­ti­met vi­ri­tin.
Ve­neen toi­sel­la puo­lel­la Ra­pa­lan vaap­pua ve­te­lin,
vas­tak­kai­sel­la Kuu­sa­mon pro­fes­so­ria uit­te­lin.

Jat­koin sou­tua Haa­pa­se­läl­le
Pies­ka-saa­ren lä­hel­le.
Ei ai­kaa­kaan, kun kuha is­ki Ra­pa­laan.
Kiert­lin saar­ta ja vene nyt­käh­ti,
pro­fes­so­ris­sa hau­en von­ka­le pun­ner­si.
Sitä ve­nee­seen ke­la­sin, ju­rot­ti ai­kan­sa,
sit­ten vie­lä kor­ke­al­le pon­kai­si.
Sain sen ve­nee­seen ja jat­koin ka­las­tus­ta.

Kier­sin Pies­kan, koh­ta kuha mo­lem­mis­sa vie­heis­sä.
Se riit­ti mul­le ja lo­pe­tin,ko­tiin päin sou­te­lin.
Ete­läs­sä Ta­ka­vuo­ren yl­lä tai­vas tum­me­ni,
pian jy­räh­te­li ja sa­la­mat leis­kui.

Sy­vä­sal­mes­sa ko­kei­lin, oli­ko KAI­KU ko­to­na.
Huu­sin, hoh, hoh, hoi­jaa,
kai­ku vas­tas Kel­ta­sa­lon kal­li­ol­ta,
ja ,ja, ja, jaaa.
Huu­sin, saa­ko Sy­vä­sal­mes­ta ka­laa hei,
vas­tas kai­ku, ei-ei-ei.
Tie­sin sen en­nes­tään, siel­lä Ah­ti piti ka­lo­ja oma­naan,
ei an­ta­nut muil­le sint­ti­ä­kään.

Jo­el­le ete­nin, pi­sa­rat vet­tä piis­ka­si, kas­tuin­kin.
Ve­neen poh­jal­la pä­re­ko­ris­sa le­pän leh­tien al­la
iso hau­ki ja kol­me ku­haa,
ei vois toi­voa pa­rem­paa.

Kos­ti Mä­ki­nen